Destination Zambia: päivitetyt reissuvinkit Sambiaan

Nyt kun kokemusta Sambiassa elämisestä ja reissaamisesta on takana jo kaksi kuukautta ja edellistä postaustani Sambiaan matkustamisesta luetaan vieläkin suhteellisen tiuhaan tahtiin, on aika päivittää reissuvinkit. Tällä kertaa jopa tietäen, mistä puhun! Vanhemmassa postauksessa annoin ehkä vähän turhan alkeellisen kuvan tästä maasta ja etenkin Lusakasta, ja täytyy myöntää että olin kyllä vähän hämmästynyt tajutessani Sambian kamaralle laskeuduttuamme, että täällähän on esimerkiksi ostoskeskuksia ja supermarketteja. Olin ennen lähtöä todennut kaupungissa sattuneista rituaalimurhista ja niiden sytyttämistä ksenofobisista mellakoista luettuani, että tämä paikka ei ole mikään Sansibar – Sambian lisäksi ainoa vierailemani paikka Afrikassa (jos Dar-es-Salaamin läpikulkua taksilla ei lasketa). No ei ole Sansibar ei, ei hyvässä eikä pahassa. Vaalit lähestyvät, mutta mellakointi ei onneksi ole jatkunut.

za8
White-fronted bee-eater (Merops bullockoides) nappasi nimestään huolimatta perhosen South Luangwan kansallispuistossa.
za4
Tanssiryhmän esiintyminen yliopiston kulttuuripäivässä.

Viisumi

Single entry -viisumin saa 50 dollarilla, ja double entrystä joutuu pulittamaan 80 dollaria. Nämä kaksi saa ostettua maahan saavuttaessa Lusakan Kenneth Kaundan lentokentältä, mutta multiple entry -viisumia joutuu hakemaan erikseen maahanmuuttovirastosta. Sen hinta on myös 80 dollaria. Passiin lätkäistään ensi alkuun 30 päivän viisumi, mutta lisäaikaa voi hakea kuukausittain Cairo Roadilla Shoprite-supermarketin lähellä sijaitsevasta toimistosta aina 90 päivään asti. Sen sijaintia en osaa sen tarkemmin kuvailla, mutta korkea rakennus on kyseessä. Kannattaa kysyä neuvoa paikallisilta. Myös poistumalla maasta saa yleensä 30 päivää lisäaikaa passiin. Säilytä viisumimaksusta saamasi kuitti passin välissä, sillä sitä saatetaan kysyä passintarkastuksen yhteydessä. Meille kävi näin, mutta selvisimme selittämällä jättäneemme kuitit Lusakaan. Kansainvälistä rokotuskorttia ei kukaan ole halunnut nähdä. Jos tulet Sambiaan vaihto-opiskelemaan, pitäisi maahanmuuttoviraston tädin mukaan virallisesti hankkia etukäteen business-viisumi, jonka jälkeen study permit täytyisi hankkia 30 päivän sisällä maahan saapumisesta (käsittelyaika on 2 viikkoa). Me tulimme kuitenkin turistiviisumeilla, emmekä saaneet opiskelulupiamme kuukauden sisään, joten ei se ole niin tarkkaa.

za22

za16
Auringonnousu Kafuen kansallispuistossa.

Matkustaminen kaupunkien välillä

Paras tapa liikkua kaupunkien välillä on bussit. Lennot ovat halpayhtiöiden puutteessa kalliita, ja junat tuhottoman hitaita. Junamatka Lusakasta Livingstoneen kestäisi 15 tuntia, eikä junissa ole makuuvaunuja tai ykkösluokkaa, joten karjavaunutyylillä siellä taidetaan matkata. Olisihan sekin kokemus sinänsä! Kaupunkien välillä liikennöivistä busseista ainakin kaksi on luotettavia: Mazhandu Family Bus Service sekä Shalom. Ollaan tosin testattu näistä vain tuota ensimmäistä Lusakan ja Livingstonen välillä. Bussit lähtivät ajallaan (max. 10 min myöhässä) ja saapuivat perillekin puoli tuntia-tunnin arvioitua saapumisaikaa jäljessä. Liput voi ostaa etukäteen lähtöä edeltävänä päivänä tai jopa kaksi päivää ennen iltapäivällä (Mazhandun liput ovat jo silloin olleet myynnissä) Lusakan Intercity-bussiaseman kioskeista (varaudu lukuisiin sisäänheittäjiin, jotka yrittävät saada sinua omaan bussiinsa), ja niissä on paikkanumerot. Lippu esimerkiksi Lusakasta Livingstoneen maksaa 120 kwachaa, eli noin 12-13 euroa.

Bussissa ei ole ilmastointia tai vessaa, mutta verhot on ja ikkunat saa auki – ei tosin joka rivillä. Livingstonen bussimatka kestää 7-7,5 tuntia, ja bussi tekee pikaisen stopin jokaisessa matkan varren kaupungissa. Silloin ehtii yleensä vessaan tai ostamaan välipalaa, ja lisäksi pidetään 10 minuutin tauko matkan keskivaiheilla. Vessa maksaa 2 kwachaa. Yöbussi Livingstonesta Lusakaan oli päiväbusseja paljon nopeampi: perillä oltiin 6 tunnissa (kello 4:30 aamulla). Yöllä bussiasemien vessat eivät ole auki, mutta bussi pysähtyi jonkun kylän kioskin viereen, jotta ihmiset pääsivät puskapissalle. Itse tietty vedin hirsiä siihen malliin, ettei puskalle onneksi ollut tarvetta. Busseja aletaan lastata jopa tuntia ennen lähtöä, joten kannattaa olla paikalla viimeistään puolta tuntia ennen. Mukaan kannattaa varata evästä, juotavaa, vessapaperia ja viihdykettä – ja lippua ei kannata hukata. Busseissa näytetään yleensä elokuvia, sarjoja tai musiikkivideoita, tai vielä parempaa, gospel-musiikkivideoita.

Eastern Provinceen kuten Chipataan matkustettaessa bussi odotti asemalla lisää matkustajia tunnin virallisen lähtöajan jälkeenkin, ja liikkeelle lähdettyä saarnamies aloitti kovaäänisen kristillisen saarnan. Se bussi ei tosin ollut Mazhandu eikä Shalom. South Luangwan kansallispuiston porteille Mfuwen kylään pääsee Lusakasta suoralla bussilinjalla päivittäin. Yhtiön nimi on Jonda Bus Tours, joka liikennöi niinikään Intercity-asemalta. Bussi menee Chipatan kautta ja matka kestää noin 10 tuntia. Me tulimme tällä bussilla Mfuwesta takaisin Lusakaan, jolloin lähtöaika oli kello 3:00 ja matka kustansi 190 kwachaa. Bussi oli aivan täysi, joten liput kannattaa tällekin reitille ostaa edellisenä päivänä. Sen aikataulut osuvat muuten yksiin Zambia-Malawi-bussin kanssa. Vaikutti siltä, että itään menijöitä ei ole niin paljon kuin Lusakaan päin matkustavia.

za21
Maisemia bussin ikkunasta Eastern Provincessa.
za11
Norsusisarukset South Luangwassa.

Liikkuminen Lusakassa

Lusakan varsinainen keskusta on kaoottinen mutta kompakti, joten sen alueella pystyy hyvin liikkumaan jalan. Lusakan kaupunkiliikennettä hoitelee yksityisten, mutta järjestäytyneiden minibussien armeija. Keskustassa on neljä paikallisbussien pääasemaa: Kulima Tower, City Market, Millennium ja Lumumba. Bussit kulkevat tiettyjä reittejä pitkin, mutta joskus ne koukkaavat eri reittiä kuin yleensä. Päämäärä on kuitenkin aina sama. Kaikilta asemilta ei löydy kaikkia bussilinjoja. Aikatauluja ei ole, vaan bussit lähtevät keskustan asemilta sitten kun ne ovat täynnä. Laitakaupungilta keskustaan mentäessä bussia voi odottaa tien varressa oikeastaan missä kohtaa vain, ja viittoa jahka ajokki on näköpiirissä. Yleensä tööttäilyn ja/tai päämärää huutelevan konduktöörin kuulee kyllä jo kaukaa. Heilurilinjoja ei käsittääkseni ole, vaan keskustassa täytyy vaihtaa bussia. Matka maksaa sen pituudesta riippuen 1 kwachasta 5,50 kwachaan, ja se maksetaan konduktöörille vasta kun bussi liikkuu ja konduktööri pyytää rahaa. Me maksoimme kerran etukäteen ja jouduimme huijatuiksi – onneksi kyse oli vain 30 sentistä. Bussit aloittavat liikennöimisen ehkä noin 5:30 aamulla (en ole ikinä matkannut niin aikaisin) ja kulkevat linjasta riippuen jonnekin kahdeksan-yhdeksän hujakoille asti. Esim. yliopiston ja Manda Hillin ostarin välillä voi kuulemani mukaan ottaa bussin vielä pimeänkin jälkeen, mutta yleisesti ottaen kannattaa aina ottaa taksi auringonlaskun jälkeen, jopa lyhyille matkoille.

Takseja Lusakassa siis riittää ja sellaisen saa napattua oikeastaan mistä vain: keskustasta, bussiaseman edestä, ostoskeskuksista. Joidenkin taksien katolla näkyy olevan taxi-kyltti, mutta en tiedä onko täällä mitään sen järjestäytyneempää taksiorganisaatiota. Taksikyydit eivät ole kovin halpoja, mutteivät nyt sentään Suomenkaan hinnoissa. Esimerkiksi me olemme maksaneet bussiasemalta kotiin tänne lähiöön 70 kwachaa, ja UNZA:n yliopistolta Munda Wangaan maksoimme 120 kwachaa. Autoissa ei ole mittareita, joten kyydin hinta kannattaa neuvotella etukäteen. Pidemmän oleskelun ajaksi kannattaa hankkia luotettava taksikuski, jolle voi soittaa ja sopia kyydistä.

Muissa kaupungeissa etenkin Eastern Provincessa voi olla mahdollista ottaa alle myös moottoripyörä- tai polkupyörätaksi.

za5
Victoria Falls Bridge, jota pitkin pääsee Zimbabween.
za6
Pieni puna-antilooppi Kafuessa.

Ruoka ja ravintolat

Paikallista sambialaista ruokaa löytyy Lusakan keskustasta ja laitakaupungilta pienistä kioskin kokoisista ravintoloista. Joukkoon näyttäisi mahtuvan myös muutama siistimpi yksilö, mutta suurin osa on hygieniatasoltaan sen näköisiä, että itseäni ei ole houkutellut. Kasvisruoka tosin loistaa poissaolollaan, mutta ranskalaisia tms. pitäisi kyllä saada ensihätään. Myös pikaruokapaikkoja, etenkin friteerattu kana -puljuja on keskustassa melkeinpä joka nurkalla. Paremmat ravintolat ovat keskittyneet ostoskeskuksiin. Tämä on vähän outoa, mutta sieltä oikeasti löytyy muutakin kuin ketjuravintoloita ja pikaruokaa. Jos hienompi ravintolointi parkkipaikkanäkymällä on juttusi, niin esim. East Parkista löytyy hyvä valikoima ravintoloita. Kyseisessä ostarissa on muuten myös pubi. Lodgejen yhteydestä löytyy myös yleensä ravintola. Muuten ravintolat ovat levittäytyneet vähän sinne ja tänne. Kävimme kerran esimerkiksi Broads-nimisessä paikassa Broads Roadilla toteamassa, että kasvisruokaa ei ole vaan lihavartaat tirisevät grillissä, mutta paikka näytti kyllä muuten ihan kivalta ja siistiltä. UNZAn yliopistokampuksella on myös Oasis-niminen hyvä ja puhdas lounasravintola, josta saa sambialaista ruokaa halvalla – ja kasvissyöjille löytyy aina papuja ja usein myös soijapaloja. Ostareilla ja isommissa ravintoloissa voi pestä kädet, mutta kannattaa kantaa käsidesiä mukana jos haluaa syödä pienemmissä paikoissa.

Supermarketteja löytyy Lusakasta ostoskeskuksista, mutta on niitä muuallakin, kuten Shoprite Cairo Roadilla. Shoprite ja Spar ovat halvimmat, mutta Food Lovers marketista saa parhaimman laatuiset vihannekset, hedelmät, leivät ja muut leivonnaiset sekä take away -ruoat. Näiden lisäksi löytyy Pick’n’Pay, josta tykkään jostain syystä enemmän kuin Shopritesta. Ruoka on supermarketeissa lähes Suomen hintatasoa, mutta riippuu se siitäkin, mitä ostaa. Monet tuotteet tulevat Etelä-Afrikasta, mutta tuoretuotteet ovat yleensä sambialaisia. Ruokaostoksia voi tehdä myös keskustan marketeilla kuten City Marketilla. Hedelmä- ja vihanneskojuja on pitkin kaupunkia, ja niissä tuotteet on hinnoiteltu kappalemäärittäin. Esim. yksi tomaatti maksaa 1 kwachan (10 senttiä) ja appelsiini 3 kwachaa (30 senttiä). Asuinalueilla on pieniä ruokakauppoja, joista saa peruselintarvikkeita. Livingstonessa supermarketteja löytyy Mosi-oa-Tunya Roadin varrelta useampia. Kaikki marketit ovat yleensä auki aamuseitsemästä iltayhdeksään asti.

za13
Perunamuusia ja olutta, sekä suorat näkymät Luangwa-joessa kylpeviin virtahepoihin. Mitäpä sitä muuta enää kaipaisi?
za14
Etelänkruunukurjet ja impalat South Luangwassa.
za18
Isohevosantilooppeja ja juovagnuuantilooppeja Kafuessa.

Muut ostokset

Ostoskeskuksista löytää kaikkea mitä tarvita saattaa apteekeista länsimaisia vaatteita myyviin vaatekauppoihin ja kaikenlaiseen tilpehööriin. Jopa retkeilyvarustemyymälä ja luonnontuotemyymälä löytyy East Parkista – tosin luonnonkosmetiikkaa sieltä ei saa. Se kannattaa edelleenkin tuoda Suomesta. Ainakin ostareiden apteekit ovat melkeinpä saman hintaisia kuin Suomessa. Ostoskeskusten kaikissa kaupoissa käy yleensä pankkikortti – mutta kopiointiriskin takia en ole sitä siltikään hirveästi höylännyt, vaan maksanut mieluummin käteisellä.

Tuliaisostoksia voi tehdä ostareiden afrikkalaisia vaatteita ja esineitä myyvissä kaupoissa mikäli haluaa päästä helpolla, mutta Arcadesin ostarin parkkipaikalla pidettävältä Sunday Marketilta löytää myös ison valikoiman käsitöitä – mutta muista tinkiä! Suurin osa myyjistä on tullut Kabwata Cultural Villagesta, jossa voi vierailla ja tehdä myös ostoksia. Meillä on tämä vielä katsastamatta. Mielenkiintoisempaa on kuitenkin shoppailla keskustasta löytyvilla paikallistenkin suosimilla toreilla kuten Kamwala Marketilla, josta saa etenkin chitenge-kankaita halvalla. Lusakasta löytyy myös New Soweto Market, joka ilmeisesti keskittyy enemmän ruokaan, mutta täälläkään emme ole käyneet. Etenkin ensimmäisellä on maine taskuvarkaiden tyyssijana, joten pidä varasi.

za2
Turistikauppoja Livingstonessa.
za20
Linnunrata Katetesta kuvattuna.
za1
Relaamassa Jollyboys Backpackersin altaalla Livingstonessa.

Yöpyminen

Meillä on asunto Lusakassa, joten en ole paras ekspertti kertomaan hotellielämästä. On tässä muutama reissu Sambian sisällä sentään tehty, joten jotakin voin sanoa. Sambiasta löytyy kaikentasoista majoitusta. Jokaisesta isommasta kaupungista löytyy niin budjettimatkalaisen kukkarolle sopivia hostelleja kuin kansainvälisiä ketjuhotelleitakin (ainakin Radisson) ja joka pitäjässä on kyllä jonkinlainen paikallinen lodge, jossa voi silmänsä ummistaa. Hinnat ovat samantyylisiä kuin Euroopassakin: dormipunkka irtoaa halvimmillaan kai 10-12 eurolla ja kahden hengen huoneesta joutuu maksamaan siinä 30-40 eurosta ylöspäin yöltä, riippuen tietysti paikasta. Ketjuhotelleissa yö on yleensä vaikuttanut olevan siinä 100 dollarin luokkaa. Hienot hotellit ja luksus-safarimajoitukset voivat keventää kukkaroa useamman satasen verran. South Luangwan kansallispuiston kupeesta Mfuwesta löytyy myös budjettihintaista majoitusta ja jopa all inclusive-paketteja, jotka tulevat lyhyellä ja intensiivisellä safarikäynnillä halvimmiksi. Me esimerkiksi majoituttiin Croc Valley Camp-nimisessä paikassa hintaan 110 dollaria/henkilö/yö, mihin sisältyi ruokailut ja kaksi game drivea (á 40 dollaria) per vuorokausi. Telttailu voi tulla halvemmaksi, jos olet valmis tuomaan omat retkeilyvarusteet. Se, voiko kortilla maksaa ja peritäänkö siitä lisämaksua, vaihtelee, joten tarkista asia etukäteen.

za10
Huoneemme Croc Valley Campissa.
za17
Kafuen leirinuotio, joka paloi läpi yön jotta leijonat pysyisivät loitolla!
za7
Rhodesiankirahvi South Luangwassa.

Turvallisuus

Ennen lähtöä kuumottelin täällä Lusakassa sattuneita mellakoita ja murhia, mutta tänne saapuessa sai kyllä ihmetellä, oliko kyseessä nyt ihan varmasti sama kaupunki. Näin vaalien alla on näkynyt paljon poliittista kampanjointia, mutta ihan harmitonta se on ollut, mitä nyt liikenne on välillä pysähtynyt rallien ajaksi. UNZA oli suljettuna useamman kuukauden opiskelijoiden mellakoinnin takia, mutta sen uudelleenavaamisen jälkeen ei tästä ole näkynyt jälkeäkään. Yhtäkään ryöstöä tai taskuvarkautta saati mitään pahempaa en ole nähnyt enkä kokenut, enkä tuntenut oloani muutenkaan turvattomaksi – ja minä olen sentään aikamoinen turvallisuudesta murehtija. Pimeällä ei olla hirveästi liikuttu muualla kuin yliopistolla, ostareilla ja Fracksonin luottotaksilla, mutta pari kertaa ollaan käyty kaupassa jalan täällä laitakaupungillakin – ei suositeltavaa, mutta ei silloinkaan mitään ole sattunut. Enemmän ne varkaat kuumottelee keskustassa kuin täällä lähiössä. Ihan maalaisjärjen käytöllä täällä Lusakassakin (ja vielä enemmän muualla Sambiassa) siis pärjää. Pimeällä kun ottaa taksin joka paikkaan ja pitää arvotavaroistaan huolta, niin ei pitäisi olla mitään aihetta huoleen. Paitsi liikenteen suhteen! Sen kanssa saa tosiaankin pitää varansa, sillä jalankulkijoita ei yleensä väistetä eikä näiden takia pysähdytä, korkeintaan töötätään. Kadunylityksissä kannattaa katsoa moneen kertaan kumpikin suunta, ja ylittää vilkas katu silloin kun paikallisetkin lähtevät ylittämään.

Kansallispuistoissa ja niiden lähellä on myös vaarana törmätä sinua säikähtäneeseen villieläimeen, joten yksin ei kannata vaellella kauas. Käveleminen ilman opasta ja riistanvartijaa onkin kiellettyä kansallispuistoissa. Kävelysafarille voi kuitenkin osallistua, mutta näissä on yleensä miniminä kolme osallistujaa, minkä takia me ei päästy kävellen jäljittämään leijonia. Ens kerralla sitten!

za15
Leijonan tassunjälkiä leirissämme Kafuessa.
za19
Gasellikotka, Afrikan suurin kotka Kafuessa.

Tässä tuli jonkinmoinen paketti taustatietoa, jonka turvin voi lähteä nauttimaan Sambian lumoavasta luonnosta, kaoottisista kaupungeista ja kodikkaista kylistä. Tämä maa kätkee sisäänsä tavattoman kauniita paikkoja, upeita eläimiä ja ihania ihmisiä. Toivottavasti tästä kirjoituksesta on jollekin hyötyä – olisi enemmän kuin mukavaa jos hihkaisisit tuonne kommenttiboksiin, mikäli näin on. Itse tärppejä siitä mihin mennä tipahtelee blogiin tottakai sitä mukaa kun niitä saan rustattua!

za3
Victorian putoukset.
za12
Auringonlasku Luangwa-joella.

In English: After living and traveling in Zambia for two months, it is time to review and update the information post about what to take into account when traveling here. In sum, the best way to move from city to city are buses, there are hostels, lodges and hotels of all kinds on offer, in the main cities one can find supermarkets and Lusaka has many shopping malls with everything you might need (except eco cosmetics etc.) and local markets have food and clothing to sell as well. You should take taxis everywhere after dark and keep your valuables safe, but besides this there is nothing to worry about what comes to safety – except traffic and maybe the wild animals close to national parks!

Mainokset

3 kommenttia artikkeliin ”Destination Zambia: päivitetyt reissuvinkit Sambiaan

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s