Kuinka matkustaa lähes ilmaiseksi

Matkustamiseen tarvitaan resursseja. Joko omia resursseja, julkisia resursseja tai jonkun muun resursseja. Matkustaakseen ei itse tarvitse välttämättä omistaa kuin aikaa. Minulta kysytään välillä, miten rahoitan reissujani. Olen opiskelija, joka ei käy töissä eikä nosta opintolainaa. Pidän vapaaehtoisena kansainvälisyyskasvattajana silloin tällöin työpajoja, joista saan päivärahan, mutta ei sitä varsinaiseksi osa-aikatyöksi voi kutsua. Opintojeni aikana minulla on ollut […]

Lue lisää "Kuinka matkustaa lähes ilmaiseksi"

Reissukuvien Bottom 40

Taas mennään blogivillitykseen mukaan! Archie Gone Lebanon -blogissa heitettiin ilmoille haaste postata epäonnistuneita, mutta huumoriarvoltaan korvaamattomia reissukuvia. Olihan sitä pakko alkaa kaivelemaan omankin kovalevyn syövereitä ja tutkimaan, että mitäs hyljättyjä arkistojen aarteita sieltä löytyykään. Vietin sitten muutaman tunnin selaillen vanhoja reissukuvia ja nauraen vähän kaikelle. Onhan nää nyt kaikessa karseudessaankin ihan hulvattoman hauskoja! Jaettu ilohan on tunnetusti […]

Lue lisää "Reissukuvien Bottom 40"

Dubrovnik

Meidän liftausmatka Splitistä 213 kilometrin päähän Dubrovnikiin oli varmaankin koko reissun epäonnisin ja kesti koko sateisen harmaan päivän. Ensin meidät noukki tienvarresta kyytiinsä joku vanha työmiespappa, joka ei puhunut sanaakaan englantia mutta sentään pari sanaa venäjää, mikä ei kylläkään ollut läheskään tarpeeksi kielimuurin ylittämiseen. Se puhui aikansa jotain alkoholista, sitten mainitsi sanan sex, jolloin alkoi […]

Lue lisää "Dubrovnik"

Kujilla, osa 2

  Splitin kivikaduilla oli paljon kissoja. Oli lyhtypylväissä kiipeilevä kissa, kadulla tepasteleva kissa ja kasvimaata vahtiva kissa, mutta mun lemppari oli pieni musta kissa joka pönötti ”ei koiria” -alueella. Me käytiin syömässä taivaallisessa Makrovega-kasvisravintolassa ja palloiltiin hiljaisilla kulmilla, jotka olivat ihan tavallisia paikallisten asuinseutuja. Räystäässä kasvoi kaktus ja sukat oli järjestetty pituusjärjestykseen kuivumaan. Iltapäivän vaihtuessa […]

Lue lisää "Kujilla, osa 2"

Kujilla, osa 1

  Voisinkohan muuttaa tuonne, Splitin vanhaan kaupunkiin, jossa itä ja länsi kohtaavat? Vuosisatoja vanhat, kuluneet kivet jotka joku on pystyttänyt talokseen kätkevät vieläkin sisäänsä ihmisten koteja, sellaisten, jotka kuivattavat värikästä pyykkiään ikkunoidensa ulkopuolella ja kujien kattona. Taloja on korjattu uudemmilla, sileiksi hiotuilla kivillä. Oikeastaan en ennen ole edes tajunnut kivikaupunkien kauneutta huokaillessani ihastuksesta puutaloalueille. Mutta […]

Lue lisää "Kujilla, osa 1"

Split

Sellainen oli aamupäivän helteessä kylpevä Split; hiekkarannat, meri, rantabaarit, lauttasataman saarille pääsyä odottavat ihmiset, värikkäät torimyyjät, aloe-puskat, puolihylätyt talot ja kartanot, penkeillä istuskelevat vanhukset, ja tietysti hostimme Luka joka sanoi meitä rauhallisimmiksi ikinä tapaamikseen ihmisiksi. Hänellä oli vähän vaikeuksia totutella meidän vähäpuheisuuteemme iltaisin kun olimme väsähtäneitä, ja hiljaaolo hyväksyttiin vasta siinä vaiheessa kun meille lyötiin […]

Lue lisää "Split"

Lukovo Sugarje

Saatiin viettää pari suloisen kevätauringon lämmittämää päivää Majan ja hyppiväisen koiransa Solan luona pikkuisessa Lukovo Sugarjen kylässä, isoäidiltä perityssä talossa, joka oli rakennettu samaan aikaan kun muutkin ihmiset muuttivat tuulisista vuoristokylistä helpompikulkuisille alueille meren rantaan. Kylä oli niin pieni, ettei siellä ollut edes kauppaa. Kauppa-auto kävi kuulemma kolmena päivänä viikosta. Pestiin pyykkiä sadevedellä, kuljeskeltiin ympäriinsä […]

Lue lisää "Lukovo Sugarje"

Coastal roadin varrella

(Kuvat minusta ja Lenskusta ensimmäistä lukuunottamatta Tomislavin.) Pulassa noustiin autoon, joka oli törkyinen ja täynnä roskia, kuulemma siksi, etteivät poliisit silloin jaksa penkoa kansalaisaktivistin ajoneuvoa. Sitä ajanut mies olisi kutsunut meidät käymään Greenpeacen Arctic Sunrise -laivassa, jos oltaisiin oltu viikkoa aikaisemmin liikkeellä. Vähän harmitti. Toisen kuskin kanssa pysähdyttiin näköalapaikalle ottamaan kuvia. Kieltämättä niitä kelpasikin muutaman […]

Lue lisää "Coastal roadin varrella"

Burekkeja ja ukkosmyrskyjä

  Valvotun yön jälkeen päätettiin vaihtaa leiripaikkaa. Pyykit olivat kuitenkin vielä kosteita, joten leviteltiin ne aurinkoon, pakattiin arvotavarat mukaan ja lähdettiin aamukävelylle pusikkoiseen niemennokkaan ja sen yli. Alue oli täynnä hylättyjä armeijarakennuksia, mutta niistä oli enää mahdotonta sanoa, mitä ne tarkalleen ottaen olivat olleet. Vastarannalla häämötti monta tyhjillään seisovaa siluettia lisää. Kalliot olivat täällä vaaleita […]

Lue lisää "Burekkeja ja ukkosmyrskyjä"