Florianópolis: rantaparatiisi Praia do Matadeiro

Brasilian toiseksi eteläisimpään osavaltioon Santa Catarinaan suuntautunut kahden päivän mittainen sooloreissuni kietoutui pitkälti Florianópoliksen luonnonkauniin saaren rantojen valloittamisen ympärille. Matkani alkoi Pikku Prinssiä fanittavasta Campechesta ja jatkui toisena päivänä Armaçãon kylään vielä hieman etelämmäs saaren hiekkarantojen reunustamalla itärannikolla.

Armaçãoon päästäkseni minun oli otettava bussi ensin takaisin TIRIO-terminaaliin ja vaihdettava siellä perille asti menevään linkkariin. Florianópoliksen julkisen liikenteen järjestelmä vaikuttaisi perustuvan juuri näihin terminaalien kautta kulkeviin bussiyhteyksiin. Aurinko paistoi ja linja-auton ikkunoista avautuivat välillä näkymät sinisenä kimmeltävälle merelle ja välillä vihreille kukkuloille. Sunnuntaiaamuna muita menijöitä ei liiemmin ollut, joten rahastaja nukkui ja Armaçãossa bussikuski joutui huikkaamaan minulle, että olemme perillä. Olisin ilmeisesti halunnut ajella noissa maisemissa kauemminkin. Ulos hypätessäni olin aivan haltioissani, sillä kaikkialla oli niin kaunista. Now we’re talking! Oli Campechekin kiva, mutta olen silti enemmän palmujen reunustamien paratiisirantojen perään. Päätin jättää Armaçãon oman rannan myöhemmäksi ja lähdin kävelemään kohti Praia do Matadeiron rantaa.

matadeiro16 matadeiro3
matadeiro1 matadeiro2
matadeiro4
matadeiro35
matadeiro5matadeiro7
matadeiro6

Ensin olin hieman eksyksissä polun suhteen, sillä minut ja Matadeiron erotti matala joki. Otin taktiikakseni yllättävän usein toimivan muiden ihmisten seuraamisen ja löysin joen ylittävälle sillalle. Sen jälkeen polku sukelsi rannikkokasvillisuuden uumeniin, kiiveten välillä rantakivien tähystyspaikoille. Sieltä näkyi aalloissa harjoittelevia surffareita ja muutamia polulla eteenpäin kiiruhtavia patikoijia. Matadeiro tarkoittaa metsäistä tai puskaista, joten nimi on osuva rannalle, jolla ei hirveän montaa rakennusta ole.

Sain myös hetkeksi seuraa, kun brasilialainen kaveriporukka alkoi jutella minulle englanniksi. Näkyi ilmeisesti naamasta, etten ollut paikallisia – kohteliaasti silti kysyivät sitä ensin. Eivätpä silti olleet hekään, vaan läheisestä Balneário Camporiun kaupungista tulleita viikonloppuretkeläisiä. Käveltiin yhdessä pitkin rantaa, ja päädyin heidän ryhmäselfieihinsä mukaan. He olivat menossa kovaa vauhtia kohti Lagoinha do Lesten rantaa, mutta haikki sinne ja takaisin kestäisi vähintään neljä tuntia, eikä minulla ollut niin paljoa aikaa. Viimeinen bussi takaisin TIRIO:lle kun lähtisi aikataulun mukaan jo kahden jälkeen iltapäivällä. Jouduin siis hyvästelemään uudet toverini ja jäämään tutkailemaan näitä helpommin saavutettavia rantoja tällä kertaa. Niin moni on kuitenkin Lagoinha do Lesteä kehunut, että mikäli joku on Florianópolikseen suuntaamassa, niin suosittelen patikointia sinne!

matadeiro8
matadeiro10 matadeiro9matadeiro32
matadeiro11 matadeiro13-horz
matadeiro12 matadeiro14
matadeiro15 matadeiro18
matadeiro19 matadeiro22

Kävelin Lagoinha do Lesten patikkapolkua jonkin matkaa eteenpäin, kunnes polku sukelsi syvemmälle sademetsään ja alkoi nousta edessä kohoavan kukkulan yli. Käännyin ja suuntasin takaisin omia jälkiäni, fiilistellen matkan varrelta avautuvia näkymiä siniselle merelle ja hiekkarannalle, värikkäitä kukkia, subtropiikin puita ja rannalle rakennettuja ihania värikkäitä mökkejä puutarhoineen. Voisin niin kuvitella itseni asumaan yhteen niistä viikoksi tai pariksi! Olin liikkeellä eteläisen pallonpuoliskon keväällä, mutta keskikesällä paikka on varmasti vieläkin rehevämpi ja värikkäämpi.  Arvatenkin osa bungaloweista olisi myös vuokrattavissa. Netistä löytyi huonosti majapaikkoja näiltä rannoilta, joten en uskaltanut itse tulla riskillä tänne, vaan yövyin Campechessa. Kyllä niitä kuitenkin useampiakin on, joten paikan päältäkin voi varata majoituksensa.

Brasilialaisilla (ainakin maan eteläosissa) on muuten hieman samantyylinen mökkikulttuuri kuin Suomessa. Monilla on jonkinnäköinen pikku maatila chácara, jonne mennään viikonloppuisin ja lomilla rentoutumaan luonnon keskelle, pitämään huolta perunapellosta tai nauttimaan rantaelämästä, jos mökki sattuu olemaan lähellä rantaa.

matadeiro20 matadeiro23
matadeiro21-horz matadeiro24
matadeiro27-horz

matadeiro28
Voisin niin kuvitella itseni riippumattoon tämän pikku bungalowin kuistille!
matadeiro26
Lumihaikara rantahiekassa.

matadeiro30
matadeiro29 matadeiro31
matadeiro33 matadeiro34

Mökkielämän vastapainoksi brasilialaiset näyttävät myös rakastavan surffausta ja rantabaareja, tai ainakin mahdollisuutta ostaa jääkylmä olut eli cerveja gelada biitsille mukaan. No, Floripasta löytyy näitä kaikkia! Kaiken lisäksi siellä näytti niin kivalta, että otin aivan liikaa kuvia ainoastaan yhtä postausta varten. Seuraavaksi onkin siis tulossa juttua Armaçãon rannalta sekä kylän edustan saarelta, jonne pääsi kävelemään tyrskyjen kastelemaa puusiltaa myöden. Voi että, pääsiskö tuonne vaan takaisin?

Seuraa Vida de Estrada -matkablogia Facebookissa, Bloglovin’issaBlogit.fi:ssä tai Blogipolussa, tai pistä Instagram-tilini seurantaan! Minut löytää sieltä nimimerkillä @johannahulda.


In English: On my weekend solo trip to Florianópolis, I had visited Campeche on the first day. The following day I took the local bus further on the coast to Armação village. The place has some real paradise beaches and I was thrilled to place my feet on them. I started walking on the path towards Praia do Matadeiro, and soon I found myself chatting with a  Brazilian group of friends. They were also tourists on a weekend trip in Floripa, and headed to Lagoinha do Leste. I didn’t have enough time for the 4+ hour hike because of the bus schedules, but I have heard that it’s amazing. So even though I followed the trail for some time, I returned back and continued exploring the more easily accessible beaches. The views to the blue waters, colorful flowers and subtropical trees were perfect, but I also loved the wooden cottages built next to the beach. I could definitely see myself living in one of them for a week or two! Besides cottage life, Brazilians seem to love surfing and ice cold beer on the beach – and Florianópolis has it all. Could I just go back for a bit?

Follow Vida de Estrada travel blog on Facebook or Bloglovin’, or follow my Instagram account! You can find me there with the name @johannahulda.

Mainokset

5 kommenttia artikkeliin ”Florianópolis: rantaparatiisi Praia do Matadeiro

  1. Todella kivan näköistä. Mökki jenkkilipun kanssa näyttää ihan meikäläisten siirtolapuutarhamökiltä. Keltainen mökki rinteessä on hieno hyvänmielen kuva! Minäkin voisin haluta nyt tuonne, juurikin riippumattoon vaikka sinne rantabaariin.

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s