Kotiseutu-matkailua: Kammarinmäen jääluola

Sorrun aina välillä siihen, että yritän etsiä jotain suurta ja mahtavaa. Viime vuonna kävin maailman suurimmalla vesiputouksella ja pidän listaa siitä, monenko maan korkeimmalle huipulle olen kiivennyt (en vielä kovin monen, toim. huom.). Haluan nähdä upeimmat maisemat joita maa päällään kantaa: syvimmät laaksot, korkeimmat vuoret, vanhimmat metsät ja kirkkaimmat vedet. Siinä rytäkässä vain välillä unohtaa, miten yksityiskohdat ovat monesti kuitenkin se juttu, mikä tekee paikoista oikeasti erityisiä.

Reilu viikko sitten kävimme yhdellä Jyväskylän mielenkiintoisimmista luontokohteista, eli Kammarinmäen luolalla, joka näin talvisaikaan muuttuu jääluolaksi. Kuulin paikasta ensimmäistä kertaa melkein sen naapurissa asuvilta ystäviltämme, jotka eivät kuitenkaan tienneet luolan nimeä saati yksityiskohtia, miten sinne pääsisi.  Koko luola jäi sitten unholaan jonnekin muistin perukoille, kunnes bongasin Instagramista Live now – dream later -blogin Saanan postaaman kuvan kyseisestä paikasta, ja tajusin tämän olleen varmasti se sama jääluola, josta muutkin puhuivat. Joten ei kun selvittämään, missä kyseinen upeus oikein sijaitsee. Retkipaikasta löytyi lisätietoa ja karttojen avulla sain tarkan paikankin selvitettyä, joten pakkohan se oli lähteä tarkastamaan heti sopivan tilaisuuden tullen!

luola1 luola3-horz
luola12
luola7 luola9-horz
luola10 luola15
luola17 luola18

Lähdimme tuona pakkassunnuntaina talsimaan kohti luolaa, jonne meiltä kotoa kertyi matkaa viitisen kilometriä. Reilun tunnin saimme siis tönkköihin toppahousuihimme sonnustautuneina taapertaa eteenpäin. Nappasimme matkanvarrelta kaverit mukaan, ja käännyimme lopulta Keltinmäen metsässä kulkeville lumisille poluille. Taivaalta oli juuri pari päivää sitten sadellut uusi valkea kerros vanhojen päälle ja puiden oksille, ja metsä näytti oikealta talven ihmemaalta. Lumessa näkyi eläinten jälkiä aina ketusta jänikseen ja myyrään tai hiireen, mutta lunta ei kuitenkaan ollut niin paljon, että kulkeminen olisi ollut erityisen hankalaa.

Kammarinmäen luola on lippaluola, joka sijaitsee nimensä mukaisesti mäessä. Tämän takia luolan seinämiä pitkin valuu vettä, joka talvisin jäätyy upeiksi ja mitä monimuotoisimmiksi kerrostumiksi luolan kivisille seinille ja lattialle. Retkipaikan kuvissa luolaan ei vielä ollut tuotu kivillä ympäröityä ja jäätä sulattanutta nuotiopaikkaa saati sitten sen keskelle törkättyä puunpökkelöä, vaan pelkkää kiveä ja aivan mahdottomasti jäätä. Ensivaikutelma luolalle saapuessa olikin hienoinen pettymys. En ollut ajatellut, että säät tietysti vaikuttaisivat jään määrään luolan seinämillä.

luola19 luola20luola16

Mutta kun luolan lattialle polvistui (niin, että toppahousujeni polvet melkein sulivat kiinni jäähän) ja alkoi katsella seinille jähmettynyttä jäätä lähempää ja eri kulmista, se alkoi elää ihan omaa elämäänsä. Ihmisten sotkema jääluola näyttäytyi upeana luonnon taideteoksena, jota meillä oli nyt kunnia päästä tutkailemaan. Painoin kämmeneni jään kylmälle pinnalle ja huomasin, että sitä oli sittenkin enemmän kuin miltä kauempaa oli näyttänytkään. Käteni alle jäi kymmenien senttien kerros tuota puoliksi läpinäkyvää ainetta. Lattialle kerrostunut jää toi mieleeni kakkuokuorrutteen, niin siististi se oli asettunut päällekkäisiksi kerrostumiksi, kuin riisiterasseiksi. Seinillä roikkui isojen jääputousten vieressä eri kokoisia jääpuikkoja, ja luolan graniittikattoon oli muodostunut huurretta ja lumikiteitä. Juuri niitä yksityiskohtia, jotka tekevät paikkaan sen oman luonteen. Ja alun pettymys oli tipotiessään.

Tämä luolavisiitti oli kyllä muutenkin mahtava kokemus, sillä Suomen luolissa en ole juuri seikkaillutkaan. Ja vaikkapa Turun Luolavuoren kapeaan luolaan verrattuna tämä oli valtava! Luolassa mahtui aivan hyvin seisomaan pidempikin ihminen, ja siellä olisi voinut nukkua vaikka pesäpallojoukkue. Avara lippaluola sopii hyvin myös ahtaanpaikankammoisille.

luola23
luola21 luola22-horz
luola13 luola14
luola8
luola6

Kammarinmäkeen täytyy palata toistekin sitten, kun sadesäiden jälkeen lämpömittari putoaa pakkasen puolelle, jos vaikka jäätä olisi silloin muodostunut tätäkin enemmän. Löysin luolasta kertovan toisenkin blogikirjoituksen viime talvelta, ja näitä vertailemalla on hauskaa nähdä, miten eri vuosina jäämuodostumat ovat aivan erilaisia. Ehkä tämä on sellainen kohde, joka muuttaa alati muotoaan ja johon ei sen takia koskaan kyllästy. Myös kesäaikaan olisi hauskaa viettää täällä yö makuupussissa, taivasalla mutta ei sitten kuitenkaan!

luola25
luola4luola5

Kammarinmäen jääluolalle pääsee kun lähtee Myllyjärven takaa menevältä Ronsuntaipaleentieltä luoteen suuntaan lähtevää metsäpolkua ja jatkaa suoraan kohti mäen huippua. Itse käännyimme jossain vaiheessa kosteikon kohdalta oikealle ja päädyimme luolan yläpuolelle mäen päälle. Lopulta tajusimme lähteä alamäkeen ja sieltähän se luola sitten löytyi. Siinä kohdin metsää ei kovin montaa polkua risteile, mutta kannattaa silti pitää mielessä, että luola löytyy aivan mäen huipun länsipuolelta. Kartta löytyy täältä. Metsäretkeen kannattaa varata ainakin tunti aikaa, mutta luolalla viihtyy kyllä pidempäänkin.

Tämä luola oli tosi erilainen paikka kuin mikään missä olen aikaisemmin vieraillut, joten retki oli mukavaa vaihtelua tavallisille metsäkävelyille. Muutenkin on hauskaa koluta näitä kotimaamme helmiä. Siitäkin lukuunottamatta, että kukaan muu seurueestamme ei oikein ollut innostunut istuskelemaan hangessa ja juomaan teetä, jonka olin ottanut termospullossa mukaan. Kannattaa poiketa, mikäli liikkuu Jyväskylän seudulla!

Seuraa blogiani InstagramissaFacebookissa, Bloglovin’issa tai Blogit.fi:ssä!


In English: In Jyväskylä, the Keltinmäki forest is hiding one secret: Kammarinmäki ice cave! We went to explore this cave on a frosty Sunday a week ago, dressed in our winter gear. In the past days we had gotten more snow, and the white tree branches made the forest look like a real fairytale forest. My expectations of the cave itself were quite high, and I was a little disappointed when I saw that someone had built a bonfire place inside the cave and placed a tree trunk in the middle. However, as I knelt down and started looking at the ice from many directions, it was like it came alive. Suddenly the cave was the finest art exhibition of the world in all its frosty beauty! The ice was thicker than it seemed from afar, and there were icicles on the walls and layers on the floor that looked like rice terraces. All those details made of solid water, they gave the place its specialty. This place was something very different from the previous caves I’ve explored, and I would like to go back when the weather gets frosty after a period of rain, or even in the summer with a sleeping bag. Worth visiting if you are in the Jyväskylä region! There is a map to the cave here.

Follow me on Facebook, Bloglovin’ or Instagram!

Mainokset

26 kommenttia artikkeliin ”Kotiseutu-matkailua: Kammarinmäen jääluola

  1. Minulla iskee aina sadisti päälle, kun luonnon monumenttia mennään turmelemaan. En tiedä, haluaisinko tuolla oikeasti käydä ja syy on nimenomaisesti nuo spreijaukset. Muuten paikka tuo mieleen sen onkalon, missä olin Vesilahdella, mutta sinne ei ollut muodostunut jääkuvioita.

    Tykkää

  2. Tuo paikka pitää ehdottomasti pistää mieleen ensi talven Jyväskylän-visiittiä varten! Me pyöritään usein Jyväskylässä – olen siellä jopa asunut yli 10 vuotta – ja silti tämä oli mulle uusi tuttavuus. Hieno paikka, mutta perhanan töhrijät… mur!

    Tykkää

    1. Tästä ei näköjään aivan luolan naapurissakaan asuvat näytä tietävän. Kannattaa todellakin käydä katsastamassa! Töhryt ovat kyllä surullista katsottavaa, mutta jotenkin onnistuin olemaan niin innoissani tuosta jäästä, että en niihin paljoa huomiota kiinnittänyt 🙂

      Tykkää

  3. Ei ne tosiaan aina ole ne korkeimmat ja isoimmat ja muuten vaan upeimmat nähtävyydet, jotka tekee vaikutuksen! Mä monesti ulkomaillakin tykkään etsiä niitä pienempiä ja erikoisempia juttuja, niitä saa yleensä fiilistellä ihan rauhassakin!

    Tykkää

  4. Upeita kuvia! Varmasti käymisen arvoinen paikka. Ja makuupussissa yöpyminen kesäaikaan kuulostaisi erityisen jännittävältä, mutta kuten sanoit, ei sittenkään 😀

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s