Brasilia kutsuu!

Aika hullu ajatus, että kahden ja puolen viikon kuluttua olen Brasiliassa. Se tarkoittaa, että on tarkalleen ottaen 18 päivää siihen, kun lentoni laskeutuu São Pauloon, vilautan opiskelijaviisumiani ja jatkan matkaani maansisäisellä lennolla Curitibaan. Metropoliin, jossa asuu yli kolme miljoonaa ihmistä, mutta josta en ollut ennen viime syksyä kuullutkaan. Curitibasta sanotaan, että se on sekä Brasilian eurooppalaisin kaupunki että halutuin asuinkaupunki, kiitos erittäin hyvin toimivan julkisen liikenteensä ja jätehuoltonsa (kuulemma kierrättävät kaksi kolmasosaa syntyvästä jätteestä – hatunnosto tästä! Lisäksi yli neljännes pikabussisysteemin vakiokäyttäjistä on entisiä yksityisautoilijoita). Se on myös Paranán osavaltion pääkaupunki, joka sijaitsee noin 100 kilometriä sisämaahan Atlantin rannikolta. Tuleva kotikatuni näyttää tosiaan ihan siltä kuin Portugalissa olisi. Curitibakin tarkoittaa männynkäpyä, joten alueen metsät saattavat näyttää melko kotoisilta.

Vilkaisu kännykän sääsovellukseen kuitenkin kertoo, että ensi yönä lämpötila tippuu Curitibassa huimaan 3 asteeseen. Siellä ei siis vallitse mikään trooppinen ilmanala kuten voisi Brasiliasta ensimmäisenä kuvitella, vaan (taas vaihteeksi) melkein kilometrin korkeudessa tasangolla sijaitseva kaupunki kuuluu subtrooppiseen ylänköilmastoon, jossa talvella voi olla yöpakkasia. Onneksi syyskuukausien kuluessa ja Brasilian kesän lähestyessä lämpötilatkin kohoavat.

bra9 bra10

Niin, miten tähän oikein päädyttiin? Päätin viime syyskuussa laittaa paperit CIMO:n kansainväliseen harjoitteluhakuun, jonne voivat hakea pääsääntöisesti korkeakouluopiskelijat ja vastavalmistuneet. Valittavana oli monta kiinnostavaa paikkaa ympäri maapalloa, mutta päädyin valitsemaan hakukohteekseni erään yksityisen tiedeinstituutin eteläbrasilialaisessa Curitiban kaupungissa. Halusin nimenomaan Brasiliaan hiomaan portugalin kielen taitojani, ja siellä oli sopivasti ympäristöalan paikka avoinna. Muitakin kiinnostavia paikkoja oli, mutta väärissä maissa. Kävi sitten niin, että kevään mittaan minut vieläpä valittiin! Olin kuitenkin ehtinyt jo luvata lähteä tänne Sambiaan, mutta onneksi harjoittelun ajankohdassa voitiin joustaa, ja pystyisin aloittamaan vasta elokuun alussa. Zékin haki erästä toista paikkaa, mutta ei valitettavasti tullut valituksi, eikä tämä myöhäisempi ajankohta olisi enää sopinutkaan. Niinpä minun on sitten määrä lähteä kohti Brasiliaa ihan yksikseni. Hui!

bra13
Tätä trubaduuria tulee kova ikävä, mutta onneksi on Skype.

bra11
bra14 bra12

Tulen tekemään työharjoittelua Institutos Lactecin veden uusiokäyttöön liittyvässä tutkimus- ja kehitysprojektissa kuusi tuntia päivässä, viisi päivää viikossa kolmen kuukauden ajan. Vielä en tiedä sen kummemmin tulevia työtehtäviäni, mutta se ainakin on tiedossa että harjoitteluun liittyy niin laboratoriotyöskentelyä kuin pilottihankkeen kanssa puuhaamistakin. Olen täällä Sambiassa alkanut tykätä laboratoriossa työskentelystä ihan todella! Kemiasta en edelleenkään ymmärrä mitään, mutta tällainen teknisempi labratyöskentely kuin tämä vesinäytteiden uuttaminen on kyllä aika omiaan mulle, ainakin näin lyhyemmissä jaksoissa. Ei tarvitse istua tietokoneen edessä näpyttämässä, vaan saa puuhata käsillä jotain tarkkuutta vaativaa mutta mukavan vaihtelevaa, joka vielä osaltaan auttaa parantamaan maailmaa. Oonkin siis aika innoissani paitsi Brasiliaan reissaamisesta, myös tulevasta työstäni! Eikä yhtään haittaa, että CIMO maksaa harjoittelijoilleen ihan mukavan suuruisen apurahan. Se on kuitenkin just tarpeeksi pieni, että pystyin hakemaan sen päälle vielä yliopistonkin matka-apurahan. Jee!

bra2 bra4
bra8-horz

Brasilian viisumi tuli haettua jo ennen tänne Sambiaan lähtöä, ja se olikin aikamoinen ruljanssi. Opiskelijaviisumin hakemukseen tarvittiin liitteeksi mm. rikosrekisteriote ja lentoliput. Nyt se kuitenkin komeilee passissa, odottaen pääsevänsä mukaan ihan uusiin byrokratiakuvioihin jahka sinne Brasiliaan asti pääsen! Jonkinnäköinen oleskelulupa täytynee ilmeisesti hankkia, eikä ole toivoakaan että sitä saisin ennen kuin lähden jo kotiin… Olen löytänyt jo asunnon itselleni erään Facebook-ryhmän kautta, ja tulen asumaan palestiinalaisten sisarusten kämppiksenä. Asunto on halpa, kodikas, suht lähellä työpaikkaa ja ainakin toinen kämppikseni vaikuttaa tosi mukavalta (toisen kanssa en ole vielä jutellutkaan), joten odotan jo pääseväni asettumaan taloksi. Ja mikä parasta, naispuolinen kämppikseni ei puhu englantia, joten kunnon kielikylpy odottaa. Työpaikankin kanssa on sähköpostit vaihdettu portugaliksi, mutta olen kyllä vielä sen verran kielipuoli että vähän pelottaa miten pääsen alkuun vieraalla kielellä. Vielä kun Brasilian portugali eroaa ihan kiitettävästi Portugalin portugalista.

Mulle on kuitenkin tärkeää oppia sen kielen kanssa oikeasti sujuvaksi, jotta Portugaliin muuttaessamme elämä olisi helpompaa (ja jos vaikka sitten saisi jotain töitäkin sieltä). Nyt koitetaankin Zén kanssa puhua englannin sijasta portugalia, jotta tulossa oleva mahalasku olisi edes vähän pehmeämpi (veikkaan, että se tulee silti olemaan hyvin tuskaisa ja kivinen). En tiedä jaksanko enää kaiken tuon käytännön opiskelun jälkeen mennä mihinkään kielikurssille, mutta saa nähdä. Toisena haaveena Curitiban-elämälle olisi alkaa taas joogaamaan säännöllisemmin. Nyt kun olen sen kaikelle kansalle kertonut, en voi enää luistaa tästä! Eiköhän sieltä joku joogasali tai puistojoogaa löydy. Matto matkalaukkuun vaan!

bra3
bra6 bra5

Nytpä mää haluaisinkin tietää, että mitä siellä Brasiliassa ainakin kannattaa nähdä? Kyseessä on valtava maa, mutta harjoittelun jälkeen mulla on muutama viikko aikaa lähteä Curitibasta tehtäviä viikonloppureissuja kauemmaksikin maata katselemaan. Iguassun putoukset, maailman suurin kosteikko Pantanal ja Rio de Janeiro nyt ainakin on pakko päästä näkemään, mutta kuulisin kovin mielelläni muitakin reissuvinkkejä Brasiliassa käyneiltä! Etenkin hyviä biitsejä eteläisessä Brasiliassa (ja miksei pohjoisemmassakin) sekä vuoria olisi kiva voida merkata kartalle mahdollista visiittiä odottelemaan. Tiedätkö joitain salaisia nähtävyyksiä Curitibassa ja lähialueilla? Entäs onko Amazonille mahdollista matkustaa pienellä budjetilla? Kommenttiboksi siis laulamaan, jookos!

bra7

Kuvat on otettu Portugalin pääsiäisreissulla illansuussa. Eivät siis ihan Brasiliasta ole, mutta lusofonisesta maailmasta kumminkin! Ensimmäiset on räpsitty Portugalin-kodin katolla auringonlaskun aikaan ja jälkimmäiset Arrábidan luonnonpuistossa ja viiniviljelmän edustalla Alentejon-roadtripiltä kotiinpäin palatessa. Hullu ikävä Portugaliin, mutta mulla on vakaa usko että jouluksi päästään sinne taas. Ja ehkä Brasilia vähän tuo helpotusta!

Ps. Liityin mukaan Rantapallon Matkakumppanit -blogiverkostoon, ja blogi löytyy nykyään myös Facebookista! Käyhän tykkäilemässä.


In English: In two and half weeks I will be in Brazil! I’m going to do an internship in the city of Curitiba, which is situated in the southern part of the huge country. I’m going solo and will speak Portuguese at home and at work, all day every day! That’s what I was hoping for but it feels a little scary since I’m not (yet) anywhere near fluent, and the Portuguese in Brazil is different from what I’m used to. I will stay in Curitiba for three months and after that, I’ll have a few weeks for traveling. Thus I would like to hear some travel tips for Brazil – if you happen to know some nice destinations apart from Iguazu falls, Pantanal and Rio de Janeiro which are already on my plans, please leave a comment!

Ps. The blog is nowadays also on Facebook, go and click the like button!

Mainokset

44 kommenttia artikkeliin ”Brasilia kutsuu!

  1. Suosittelen Salvadorin kaupunkia, se on ihana rantoineen päivineen ja sieltä löytyy maan vanhin hissi, jolla kavutaan Unescon maailmanperintökohteeseen, Pelourinhon kaupunginosaan. Pelourinhossa on myös kuvattu Michael Jacksonin They Don’t Really Care About Us -video. Mun blogista löytyy enemmän juttua Salvadorista muistaakseni marras-, joulu- ja tammikuun postauksista!

    Lisäks kannattaa maistaa Tapioca-lättysiä, ne vei mun sydämen täysin. Täytetyt tapiocat saa makeina tai suolasina, eikä ne oo hinnalla pilattuja.

    Tykkää

    1. Jee, kiitos näistä vinkeistä! Salvadorissa voisi kyllä poiketa jos maan pohjoisosiin tulee lähdettyä harkan jälkeen. Ja noita tapiocia täytyy ehdottomasti maistaa 🙂 Pitääkin käydä selailemassa sun blogia!

      Tykkää

  2. En kyllä tienkään CIMO:n kansainvälisestä harjoittelijahausta! Missähän purkissa taas on tulut oltua 🙂 Ihanaa seikkailua! Pitääkin jatkaa lukemista. Pääsisikö tällainen juuri pari kuukautta sitten valmistunut kanssa… Pitääkin selvittää jos meili alkaa tehdä taas maailmalle 🙂

    Tykkää

    1. Kiitos, ja tervetuloa lukemaan jatkossakin! 🙂 Mun mielestä harjoittelun alkaessa pitää olla kulunut alle vuosi valmistumisesta, eli ensi syksyn hakuun ehtisit vielä mukaan! Pariin maahan kuten just Brasiliaan täytyy tosin olla vielä opiskelija, mutta suurimpaan osaan hyväksyttiin vastavalmistuneetkin. Tosin Cimon käytännöt on vissiin muuttuneet hiljattain, joten kantsii tarkistaa asia. 🙂

      Tykkää

  3. Ihan mahtavaa, onnea!! CIMO on kyllä ihan super, tein heidän kanssaan yhtä projektia aikoinaan ja tutustuin kaikkeen siihen, mitä he tarjoavat nuorilla ja myös vanhemmille. Jään seuraamaan reissusi etenemistä 🙂

    Tykkää

    1. Kiitos hurjasti ja tervetuloa seurailemaan! 🙂 Niinpä, on kyllä ihan loistavaa että tuollainen keskus on olemassa! Kaikenlaisia mahdollisuuksia heidän kauttaan voi aueta, nää harjottelut on tosiaan vaan yksi juttu.

      Tykkää

  4. Kuullostaa siltä että sulle on tulossa mahtava kokemus, jään seuraamaan! Olen itsekin ollut CIMOn kautta Kiinassa harjoittelussa, sitä kautta on kyllä vaikka mitä hienoja mahdollisuuksia! Sääli vaan, että nyt kun sen apurahan on kerran saanut ei ole enää mahkuja saada toiste :/

    Tykkää

  5. Ihanan kuuloisia suunnitelmia 🙂 Brasiliasta mulla ei ole vinkkejä antaa, siellä en ole vielä päässyt reissaamaan. Mtta mainion kuuloinen kaupunki sulla siellä tiedossa. Jotenkin lohdullista, että myös Brasiliasta löytyy kaupunkeja, joiden infrastruktuuri ei ole katastrofi. Kauhulla olen lukenut uutisia Rion olympialaisista ja siitä kaaoksesta, joka kaupungissa vallitsee. Saastuneista vesistä ym. Mutta tuolla varmasti kelpaa elellä!

    Tykkää

    1. Joo niinpä, Curitiba on kyllä todella esimerkillinen kaupunki Brasseissa ja koko Lattareissakin! Nämä tulevat olympialaiset on kyllä totisesti vaikuttaneet aika katastrofilta. Taidan odotella suosiolla vähän myöhempään syksyyn että Rioon edes suuntaan, koska jotenkin ei tuo olympialaissekasorto houkuta ollenkaan. Voi kun nyt saisivat ne jotenkin edes järjestymään.

      Tykkää

  6. Sun kuvat on kyllä ihan mielettömän upeita! Enkä todellakaan olisi uskonut että nää kuvat olisi olleet Portugalista vaan pikemminkin jostain Lattareista, näissä on aivan upea tunnelma. Paljon onnea CIMO-paikasta ja Brasseihin muutosta, olin itse CIMO-harkkarina Nykissä ja oli kyllä tosi hyvä kokemus 🙂

    Tykkää

    1. Voi että, suurkiitos! Mä en muista että olisin kertaakaan kuullut CIMO-harkan olleen suoranaisesti huono kokemus, joten kieltämättä odotukset on aika korkealla! Portugali on ihan tajuttoman kaunis maa, ja onhan tuolla meidän melkein 300-vuotiaalla maatilallakin aika nättiä, joten ei ihme että kuvatkin onnistuu, hehe 🙂

      Tykkää

  7. Kyllä on hienoa, että opiskelijoilla on tuollaisia mahdollisuuksia nykyään. Meillä ei silloin ollut. Olisin ilomielin lähtenyt vaihtoon jonnekin. Ainoastaan vaihto-oppilaspaikat olivat mahdollisia ja ne erittäin kalliitta. Uskon, että pääset halvalla Amazonille. Mukavaa matkaa!

    Tykkää

    1. Niinpä, saa kyllä olla kiitollinen. Mietityttää vaan, että kauankohan tällä menolla mahtaa olla tällaisia mahdollisuuksia muillekin kuin rikkaiden perheiden lapsille. Minäkään en vaihto-oppilaaksi peruskoulu- tai lukioaikoina päässyt, mutta enpä kyllä niin kovasti sinne hinkunutkaan. Kiitos paljon!

      Tykkää

  8. Kuulostaapa tosi hyvältä vedolta! Itseäni on ehkä hieman jäänyt harmittamaan se etten koskaan lähtenyt opiskeluaikoina minnekään vaihtoon tai harjoitteluun – toivon todellakin että tuo meidän jälkikasvu joskus niin tekee kun pääsee sinne asti.

    Brasilia kuulostaa tavallaan ihan hyvältä paikalta, zika tietysti vähän tällä hetkellä mietityttää. Miika tästä vierestä huutaa että riippuliitäminen kaupungin yläpuolella on mahtava kokemus, joten sinne siis vaan jos huimapäisyyspaukut riittää! 🙂

    Tykkää

    1. Teidän jälkikasvu on kyllä tainnut saada jo sen verran reissukokemusta, että ainakaan siitä tuskin jää kiinni! Mä olen kyllä ravannut vaihdoissa ja harjoitteluissa sitten muidenkin edestä. Oiva keino päästä kauemmas reissaamaan näin köyhänä opiskelijanakin.

      Nojoo, zika siellä Brasiliassa tietysti on riskinä, mutta ei se juuri huoleta kun ei ole raskaana. Huh, riippuliitäminen ei kyllä varsinaisesti houkuta minkään kaupungin yllä, mutta esim. kalliokiipeily Rion Sokeritoppavuorelle voisi kiinnostaa 😀

      Tykkää

  9. Kukin matkustaa tietysti tavallaan, mutta minun kysymykseni lähinnä olisi, onko Amazoniaan järkevää matkustaa lyhyellä valmistautumisella. Valmistautumisella tarkoitan vähintäänkin auttavaa perehtymistä Amazonasin eläimistöön, kansoihin ja historiaan. Se tietää tiiliskiven paksuisten kirjojen lukemista lyhyellä varoitusajalla. Meemiä mukaillen, ”one does not just travel to the Amazon”. Voit tietysti kokea Amazonasin riippumatossa tai jokiristeilyllä, kuten sanoin, kukin tavallaan. Parempi sinne on aina mennä kuin jättää menemättä. Sitten on se hintakysymys. Voiko maailman mahtavimman sademetsän näkemiselle ja kokemiselle pistää hintalappua. Ei, ei voi.

    Tykkää

    1. Noh, omasta mielestäni luonnosta voi saada erittäin paljon irti myös tuntematta etukäteen jokaikisen lajin nimeä, ja siellähän sitä luontoa vasta oppiikin tuntemaan. Täällä Sambiassakin opin safarien aikana täkäläisestä luonnosta ihan hitsisti, vaikka etukäteen olin lukenut vain jonkin verran. Veikkaanpa että sama pätee missä vaan, myös Amazoniassa. Ainakin itse opin kokemalla paljon paremmin kuin niitä tiiliskiviä pänttäämällä, mutta niin kuin sanoit, kukin tyylillään! Enempi minua haikkaaminen siellä kiinnostaisi kuin riippumatossa makoilu, vaikka sinulla tuntuukin olevan asiasta päinvastainen käsitys.

      Tykkää

  10. No kylläpäs sulla vaan upeita seikkailuja pukkaa entisestään 😀 Tätäkin reissua tullaan seuraamaan mielenkiinnolla! Eikä toi teidän Portugalin kotikaan yhtään pöljemmältä näytä auringonlaskun aikaan…On se maailma vaan ihmeitä täynnä ja reissattavaa riittää loputtomasti. Onnea tulevaan 🙂

    Tykkää

  11. Vau, kuulostaa ihan huiman hienolta! Onnea. Tästä tulee sinulle varmasti mahtava uusi seikkailu, ja kuten Johannakin jo totesi, erossaolo vaan lujittaa hyvää suhdetta. CIMO on kyllä aarre. Itse olin viime syksyn CIMOn vaihdossa Madridissa opettamassa suomea ja oli kyllä huippu kokemus sekin – vaikka ei yhtään niin eksoottisen kuuloinen kuin sinun.

    Ja ihanat kuvatkin postauksessasi <3.

    Liked by 1 henkilö

  12. Nyt on ihan pakko kommentoida, koska sun kuviot liippaa niin läheltä. Poikaystäväni on myös portugalilainen, suunnitelmana on muuttaa Portugaliin tänä vuonna, opiskelin ympäristöalaa, olin viime kesänä Brasiliassa luonnonsuojelu NGO:ssa vapaaehtoistöissä ja olin aiemmin Chilessä CIMO:n harjoittelussa. Et aika samoja juttuja 🙂

    Vapaaehtoistyön tein Koilis-Brasiliassa Recifen lähellä kaksi kuukautta ja tykkäsin paljon. Matkavinkkeinä voi antaa Lençóis Maranheses hiekkadyyni kansallispuiston Maranhãon osavaltiossa. Ja sit tietty Salvador kulttuurin ja historian takia. Myös Morro de São Paulo saari Salvadorin lähellä oli hieno. Saarella ei ole yhtään moottorikulkuneuvoja ja liikennettä. Tavarat kannettiin kottikärryissä perille.

    Jään mielenkiinnolla seuraamaan miten siellä menee.

    Tykkää

    1. Moi Elena! Eikä, jopas meillä on paljon yhteensattumia! 😀 Mihin päin Portugalia olette ajatelleet muuttavanne? Me meinataan muuttaa sinne mitä luultavimmin ensi kesänä/syksynä, Lissabonin lähelle Sesimbraan varmaankin.

      Kiitti vinkeistä, nuo kaikki kuulostaa ihan tosi upeilta paikoilta! Toivottavasti saisi järkättyä itsensä sinne pohjoisempaankin osaan Brasiliaa jossain vaiheessa. Nyt alkaa tämä elämä täällä etelässä hieman normalisoitua alkutohinoiden jälkeen, joten enköhän ehdi lähipäivinä päivittää vihdoin bloginkin. 🙂 Kiitti kommentista, oli tosi mukavaa huomata että tällainen oli tullut!

      Tykkää

      1. Kävin Sesimbrassa kesäkuussa ja se oli tosi kaunis. Muutan Lissaboniin, jossa poikaystäväni asuu nyt. Mulla kieli meni just toisinpäin, opin eka Brasilian portugalin ja oli vaikeempaa siirtyä Portugalin portugaliin. Sun tilanne on ehdottomasti parempi 🙂 Hyviä normaaleja arkipäiviä sinne!

        Tykkää

  13. Brasiliassa kannattaa nähdä vaikka Florianópolis, ei edes ole kovin kaukana Curitibasta. Olemme taas menossa sinne lokakuussa ja kirjoitan Floripasta blogissani. Katso siis sieltä miltä vaikuttaa ja tule käymään! 🙂

    Tykkää

    1. Olenkin miettinyt, että siellä voisi käydä joku viikonloppu. Tosin suuntaisin mieluummin sinne saaren rannoille kuin itse kaupunkiin, täällä Curitibassa kun saa suurkaupunkielämästä ihan tarpeekseen. 🙂 Mikä rantakylä tai vastaava on sun lemppari? Täytyy laittaa blogisi seurantaan!

      Tykkää

  14. Mun mielestä paras paikka on Lagoa da Conceição. 🙂 Mutta jos haluaa majapaikan aivan meren rannasta, niin suosittelen Barra da Lagoaa. Nämä ovat lähellä toisiaan, joten molemmat ehtii hyvin nähdä viikonlopun aikana. Ja yksi suosikki päiväretkelle on Costa da Lagoa, jonne pääsee vain veneellä (tai patikoimalla). Veneet lähtee Lagoa da Conceiçãon keskustasta.

    Liked by 1 henkilö

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s