Viisi yllättäjää São Miguelilla

Azorien-reissulla meillä oli melko selvät sävelet siitä, missä paikoissa halusimme pienehköllä São Miguelin saarella viikon aikana käydä. Tilaa oli jätetty kuitenkin myös sattumille, ja erityisesti sohvasurffausemäntämme vinkit olivat kullanarvoisia. Listasin viisi asiaa, jotka ensimmäistä lukuunottamatta eivät varsinaisesti kuuluneet reissusuunnitelmiimme, mutta jotka osoittautuivat kivoiksi kokemuksiksi spontaaneiden tilaisuuksiin tarttumisten seurauksena (aina hyvä!).

1. Ilhéu Vila Franca do Campon edustalla

sete1 sete2

Ilhéu on pieni kraaterisaari meressä Vila Franca do Campon edustalla. Sinne mennään veneellä Vila Francan satamasta, ja tästä syystä jätin kamerani autoon. Eihän sitä tiennyt millaiseen purkkiin sitä joutuisi, tai jos se paatti vaikka kaatuisi, eikä huvittanut ottaa pientäkään riskiä kameran kastumisesta. Joten kuvia ei nyt ole. Tästä YouTubesta löytämästäni videosta voi tosin katsella, millaiselta saari näyttää sieltä käsin (äänet kannattaa ehkä laittaa pois, ellei sitten tykkää synaiskelmistä). Tästä videosta taas näkee, millaiselta vedenalainen elämä näyttää. Ilhéu tuntui sille noustua yhtäkkiä isommalta, ja meren tyrskyt löivät tummaan, vulkaanisen kiven muodostamaan rantakivikkoon, jonka päällä kasvoi vihreää kasvillisuutta kuten kaikkialla Azoreilla. Keskellä avautui ihana hiekkapohjainen, turkoosina kimmeltelevä ja täysin pyöreä luonnon oma uima-allas. Pari lokkia istuskeli siellä täällä, ihmisiä taas oli saarella jonkin verran muttei liikaa. He makoilivat auringon lämmittämillä kivillä paistattelemassa päivää piknik-eväiden kanssa, lapset polskivat vedessä. Itsekin kahlasin kivikkoisesta rannasta syvemmälle ja pulahdin vilpoiseen veteen uimaan. Zé meinasi, että vesi oli liian kylmää ja jäi rannalle. Eipä tiennytkään mistä jäi paitsi, kun valtameri vyörytti saaren seinämässä olevasta reiästä aaltoja laguuniin. Ihan huisin hauskaa leikkiä sen luonnon oman aaltokoneen kanssa! Ainoa harmittava juttu oli ettei snorkkelia tai kakkoskameraa ollut mukana.

Ilhéulta löytyy pieni valvomorakennus ja vessat. Veneliput saarelle kannattaa muuten ostaa etukäteen, sillä paikkoja on rajoitetusti päivää kohden.

2. Mysteerijuhlallisuudet

sete3-horz sete4
sete5

Olimme melontapäivämme jälkeen lähdössä sohvasurffaushostimme luota katsomaan auringonlaskua Mosteirokseen. Suunnitelma oli oikeastaan tuhoontuomittu, sillä määränpäähämme oli lopulta yllättävän pitkä matka. Juutuimme kuitenkin seisovaan ruuhkaan heti ensimmäisessä kylässä. Kaikki tiet olivat aivan tukossa, joten ei auttanut muu kuin ottaa rennompi asento ja katsella ympärilleen. Pian bongasimmekin jonkunnäköisen kulkueen matkalla jonnekin. Santa Barbaran kylän katuja koristivat tuhannet ja taas tuhannet kukkien terälehdet ja havunneulaset, erilaiset liput sekä tietysti kadunvarsien hortensiat. Ihmisiä oli kaduilla paljon, ja mekin liityimme seuraan haistellaksemme tunnelmaa ja käydäksemme jätskikioskilla. Ikinä ei selvinnyt, mikä juhla oli kyseessä, mutta hauskan spontaani muisto tästä pysähdyksestä jäi. Emmepä muuten olisi varmaankaan tulleet tässäkään kylässä vierailleeksi.

3. Ilhéu dos Mosteiros auringonlaskun jälkeen

sete7
sete8

Kun pääsimme varsinaiseen määränpäähämme, pimeä oli jo laskeutunut. Mosteirosin kylän nähtävyys eli sen edustalta kohoavat pikkusaaret piirtyivät dramaattisen mustina pimenevää taivasta vasten. Emäntämme oli kehoittanut menemään ja katsastamaan nuo kivimuodostelmat, päiväsaikaan tosin. Valoa riitti kuitenkin sen verran, että vielä sai napattua pari kuvaa. Kauaa emme tuulisella rannalla viihtyneet, mutta hauska miniseikkailu tämä oli. Lopulta näimme saaret myös päivänvalossa, tosin korkealta Sete Cidadesin kraaterin päältä.

4. Maaseudulla ajeleminen

sete9
sete10 sete12
sete11 sete13

Azorien suola ja pippuri on tietysti saarten ainutlaatuinen luonto, mutta myös ympäröivän maaseudun rauha ja kauneus ilahduttaa kulkijaa. Jättimäisten vaahteroiden ja hortensioiden reunustamien teiden idylli, pilviin peittyvät syvänvihreät kukkulat ja lehmien kansoittamat laidunniityt tuntuivat ihanammilta kuin olimme osanneet odottaakaan, ja saivat rakastumaan Azoreihin lopullisesti. Me bongasimme Furnasin lähistöltä ihan mielettömän kuvauksellisen vanhan mökin, josta luonto oli vuosien kuluessa ottanut vallan. Vähän aavemaiseksi tuon ilmestyksen tosin teki sen edustalla oleva majesteetillinen portti sekä muurin päällä lepäävät luut.

5. Ponta da Ferraria

sete14 sete15
sete16 sete19
sete18-horz sete21

Ferrarian kuumat lähteet taitavat olla vielä lähinnä salaisuus, jonka vain paikalliset tietävät. Ne ovat siitä erikoisia, että ne sijaitsevat meressä. Pienen niemen kärjessä maisemat ovat kohdillaan, aava Atlantti edessä ja jälleen kerran luonnon lämmittämä uima-allas rentouttamassa! Maisemien puolesta mulle tuli mieleen Fuerteventura jossa kävin 11-kesäisenä, tosin en enää muista oliko siellä edes ollenkaan tuollaista. Joka tapauksessa vulkaaninen musta laavakivi kohoili röpeliäisinä kukkuloina ja isompina murikoina, eikä se näyttänyt siltä että se ihan hirveän vanhaa olisi. Ensimmäiset ujot kasvitkin sitä olivat alkaneet jo valloittaa. Minä en jaksanut vaihtaa uikkareita päälle, joten jätin uimiset väliin. Kuumia lähteitä kun oli tuossa vaiheessa reissua jo koettu useampikin, ja Lagoa do Fogo odotti. Varpaita sinne piti silti dipata. Altaassa oli narut, joista voi pitää kiinni. Ihan tarpeeseen varmasti tulivat, sillä suoraan merestä tulevat aallot olivat melkoiset, vaikka oli laskuvesi. Allas on myös lämpimimmillään juuri laskuveden aikaan, ja silloin vesi saattaa kuulemma olla jopa liiankin kuumaa, mutta itse en varpaissani mitään polttelua huomannut. Napattiin Ferrarialta tuliaisiksi mukaan muutama laavakivenmurikka, joissa komeili vihreitä jalokivenmurusia, olisikohan se ollut peräti peridoottia. Jotkut niistä olivat liian isoja käsimatkatavaroihin, ja ne ryöstettiin lentokentällä törkeästi Zén repusta. Pienet saatiin sentään pitää.

Vuokra-auton saa parkkiin ihan altaiden lähelle, josta kävellään lyhyt polku alas. Sisäänpääsy ei maksa mitään. Ferraria osoittaa länteen, joten paras ajankohta lillutella kuumassa lähteessä on tietysti auringonlasku. Ensin meinattiin muuten jopa telttailla Ferrariassa. Onhan siellä myös kaistale mustaa hiekkaa.

Ps. Mitäs tykkäätte blogin uudesta ulkoasusta? Mulla tuli jokin aika sitten pyöreä vuosi täyteen täällä WordPressin puolella, joten oli aika päivittää homma uuteen uskoon. Olettehan huomanneet, että oikean yläkulman viivapainiketta (menu) klikkaamalla saa esiin kategoriat ja kalenterin, joista blogipostauksia voi hakea maittain, teemoittain ja päivittäin? Myös Instagram ja seuraa blogia -nappulat löytyy sieltä!


In English: I listed five things in São Miguel that were surprisingly nice. Ilhéu just outside Vila Franca do Campo is a crater island that forms a natural swimming pool inside its rocky shores. Mysterious festivities are always good, especially if they stop your journey and force you to visit a decorated village, where you wouldn’t otherwise end up. The small islets and rock formations outside Mosteiros were dramatic in the blackening evening, and Ponta da Ferraria has a thermal pool in the sea that is best enjoyed with a sunset.

The blog has a new theme, yei! By clicking the line (menu) button on the top right corner you can browse the blog posts by category, country or by date. Also my Instagram and follow-buttons can be found there!

Advertisements

42 kommenttia artikkeliin ”Viisi yllättäjää São Miguelilla

  1. Olipa ihana lukea Azoreista, sillä juuri tänä viikonloppuna varasin sinne lentoliput. Näyttää kyllä ihanalta. Minun täytyyin nyt heti mennä katsomaan, oletko kirjoittanut jo muutakin Azoreilta. Matkakuume vaan yltyy!

    Tykkää

  2. Mökki, josta luonto on ottanut vallan, on kyllä hieno! Muutenkin luonto näyttää vehreältä eikä lainkaan sellaiselta, mitä odottaisi Makaronesiassa. Minulle selvisi kyllä narujen käyttötarkoitus heti kuvista. Olisi aika jännä päästä uimaan kuumassa lähteessä, en ole sitä vielä kokenut, vaikka olen vulkaanisella alueella asunutkin.

    Tykkää

  3. Hyvältä näyttää uusi ulkoasu! 🙂 Aivan mielettömiä nuo vihreän eri sävyt! Ja onpa todellakin erikoista, että kuumat lähteet ovat meressä, en ole moisesta aiemmin kuullut! Pitää pitää tuo paikka mielessä joskus hamassa tulevaisuudessa tapahtuvaa Azoreiden matkaa varten! (sama ajatus on tainnut olla kaikkien lukemieni Azoreiden postaustesi kohdalla, mutta onpahan ainakin iso kasa vinkkejä sitten valmiina… 🙂 )

    Tykkää

    1. Kiitti! Kiva kuulla että vinkkejä on tarttunut korvan taakse! Ja tässä oli vasta yksi saari yhdeksästä… 😀 Joo, mullekin oli eka kerta kun näin kuuman lähteen meressä! Tai no, samalla saarellahan näin kuumia lähteitä ekaa kertaa yhtään missään.

      Tykkää

  4. Uuulalaa mitä ihanuuskuvia! Tekee mieli lähteä Azoreille! 🙂 Kuumat lähteet on kyllä aivan mielettömän ihania. Tosin tuommonen ihan luonnontilassaoleva on vielä kokematta, saati sitten meren äärellä oleva.

    Tykkää

  5. Taitaa olla noita kukilla peitettyjä katuja tuolla aika usein, kun meidänkin vierailumme kohdalle niitä osui. Azoreilla kannattaa myös saarihypellä, lennot ovat lyhyitä ja melko edullisia. Me kävimme myös Hortalla – suosittelen!

    Tykkää

    1. Voi kun saarihyppelyyn olisikin riittäneet rahkeet! Lennot olivat meidän budjetille liian kalliita, ja aikaakin oli vain viikko, joten hitaammat lauttamatkatkaan eivät oikein tulleet kyseeseen. Takaisin on silti ehdottomasti päästävä kiertelemään muitakin saaria! 🙂

      Tykkää

  6. Aivan mahtavaa tuo maaseudun vehreys. Olen aiemminkin tainnut kertoa, että Azorit ovat omalla to do -listalla ja jokainen postauksesi on vahvistanut tunnetta, että tuonne haluan!
    Olen aiemmin järjestänyt Azorien matkan vanhemmilleni – josko nyt olisi viimein aika paketoida myös oma matka 🙂 Kiitos hyvistä vinkeistä!

    Tykkää

  7. Upeita kuvia olet saanut 🙂 Listaukset on aina huippuja, kiitos tästä 🙂 Peukutan, heitän high fivet ja nostan hattua aina kaikille spontaaneille päätöksille!

    Tykkää

  8. Kivalta näyttää nuo mysteerijuhlallisuudet 🙂 Ei varmaankaan aivan kamalasti harmita auringonlaskun missaaminen, sillä näitte jotain mielenkiintoista silti ja Mosteirosin kuvat ovat upeita, vaikkakin hieman pelottavan synkkiä 🙂

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s