Villi ja maaginen Lagoa do Fogo

Edellisessä Azoreista kertovassa postauksessa emme pilvipeitteen takia päässeet ihailemaan vuoriston sylissä kylpevän Lagoa do Fogon maisemia, ja sen jälkeen seurasimmekin vuoriston säätä ja muuttumattomana säilyvää pilvitilannetta silmä tarkkana päivittäin. Pienellä saarella se onnistui helposti, vain katseen horisonttiin kohottamalla. Lento takaisin mantereelle alkoi lähestyä uhkaavalla vauhdilla, ja vaikka näimme ja koimme noina päivinä paljon kauneutta ja ihmeellisyyttä, halusimme palavasti päästä katsomaan tuolle satumaiselle Tulijärvelle avautuvaa näkymää yläilmoista käsin.

Odotus palkittiin vihdoin reissun viimeisenä päivänä, jolloin rankkasateisen, autossa nukutun yön jälkeen aamu valkeni kirkkaana ja aurinkoisena. Nyt olisi meidän hetkemme! Pienen kiertoajelun kautta suuntasimmekin siis kohti Fogo-tulivuorta, joka myös Água de Pau -tulivuorena tunnetaan, ja näköalapaikka Miradouro Serra da Barrosaa.

fogo1

fogo2
Näkymä etelärannikolle Vila Franca do Campon suuntaan.

fogo3-horz

Jo tienvarren parkkipaikalta aukeni huikaisevat maisemat tuolle 575 metrin korkeudessa siintävälle kraaterijärvelle. Jätimme vuokra-Peugeotimme parkkiin ja lähdimme kapuamaan soratietä ja lopulta polkua pitkin ylemmäksi. Paikkaa ei totisesti ollut suunniteltu näköalapaikaksi, sillä kaiteet ja muut loistivat poissaolollaan ja matkan varrella näkyi mm. ruosteista verkkoaitaa sekä ilmeisesti jokin säänmittauslaite. Emme kuitenkaan olleet yksin, vaan selkeän ilman houkuttelemana moni muukin oli paikalle kiivennyt. Ei siellä sentään tungosta onneksi ollut.

fogo5 fogo10 fogo6fogolove fogo8 fogo9

Kamera ja itselaukaisin lauloivat, mutta kyllä tuollaisten maagisten maisemien äärellä oleminen vetää myös hiljaiseksi ja saa jättämään kamerankin sivummalle. Olisin silti kovasti toivonut omistavani laajemman linssin, mutta 35-millisellä mentiin, se kun on ainokaiseni kameran mukana tulleen kittilinssin lisäksi. Aika mykistävän majesteetillinen tuo jylhien, mutta vihreiden rinteiden ja turkoosinsinisen järven liitto vaikeakulkuisessa laavasta syntyneessä vuoristossa, jonne ei ole ihmiskyliä rakennettu, pari tietä vain. Lagoa do Fogo on niin koskemattoman näköinen, ja toivottavasti sellaisena säilyykin.

Järvelle on mahdollista patikoida rannikolta merkittyä reittiä pitkin, ja sen me haluamme ehdottomasti tehdä ensi kerralla. Sään salliessa olisi ihanaa myös pystyttää teltta tuonne alas, hiekkarannalle, jolla tuolloinkin näkyi olevan muutama taukoa pitävä patikoija. Laitontahan se on, joten en oikeastaan suosittele, vaikka poliiseja tuskin kiinnostaa leiriytymisestä sakottaa. Toinen juttu on tietenkin vessa, jota jokaisen on pakko käyttää. Tuolla tuskin mitään huussia on, ja olisi kyllä melko vastuutonta tehdä tarpeitaan tuollaiseen paikkaan. No, rannalla ei ainakaan vielä yövy paljoa porukkaa, joten ongelma siitä tulee vasta jos ihmismäärä kasvaa tai niitä tarpeita tehdään veteen. Myös mahdollisesti paikalle löytävät muut ihmiset, jotka eivät osaa käyttäytyä vastuullisesti vaan roskaavat ympäriinsä ja saastuttavat järvivettä aurinkorasvoillaan sun muilla tököteillä (ja kyllä, käytän itsekin aurinkorasvaa, mutta se on luonnonkosmetiikkaa – ja toimii), voi koitua ongelmaksi. Vitsi, kun joku palkkaisi minut Portugaliin luontokohteiden ympäristövaikutusten kehittäjäksi!

fogo14

fogo7-horz
Otin kuvan pariskunnasta, jonka kamerasta oli loppunut akku. Lupasin lähettää kuvan heille, mutta tietysti hukkasimme yhteystietolapun. Tyypit löytyivät kuitenkin someverkostojen ihmeellisellä avulla facebookista!

fogo13 fogo11 fogo15   fogo18 fogo16

Olimme ilmeisesti paikalla kreivin aikaan, sillä takaisin autolle kävellessä alkoi maisema taas näyttää tältä:

fogo17
Sieltä se maisemat piilottava pilvipeite taas hiipii!

Lagoa do Fogo oli aivan mielettömän upea paikka, ja olen ikionnellinen että saatiin nähdä se. Meillä oli hieman kiire palauttamaan autoa Ponta Delgadaan ja lentokenttäbussikin lähti jo muutaman tunnin kuluttua, joten tutustuminen tuohon kraaterjärveen jäi lyhyeksi. Ensi kerralla sitten lisää! Täytyy sanoa, että tämä oli mielestäni São Miguelin kraaterijärvistä kaikkein kaunein ja villein, enkä taida olla ainoa. Nuo kaksi luultavasti korreloivat keskenään.

In English: Lagoa do Fogo is a crater lake in Azores, and one of the things we really wanted to see there. The weather on the mountains had been cloudy for days on an end (like you could read from my last post from Azores), but finally, on the last day of our trip, we woke up with sunshine and clear skies after the night spent in a car in heavy rain. We drove to the Miradouro Serra da Barrosa, and the views were amazing already from the parking lot. We climbed higher by foot and let the views take our breath away. The gorgeous and pristine lake was shining below us, and it was so untouched and wild. I hope it will stay like that, despite my own controversial hopes for camping beside it one day. What a magical place!

Advertisements

9 kommenttia artikkeliin ”Villi ja maaginen Lagoa do Fogo

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s