Kurjenrahka kesäasussaan

Kävin Kurjenrahkan kansallispuistossa viimeksi huhtikuisella teeriretkellä. Turkua lähinnä sijaitsevalle ja tutuksi tulleelle kansallispuistolle oli käytävä vielä ennen Keski-Suomeen muuttoa heittämässä hyvästit. Tuskin palaisimme näille soille hetkeen. Ja pitihän eksoottista pohjolan suoluontoa esitellä kylässä olleille Zén portugalilaisille ystäville! Elokuinen, elämää kukkiva ja auringon lämmittämä suo eroaa alkukeväisestä harmaudesta ja kalseudesta kuin metsä aavikosta, tai ainakin melkein.

kur3kur1-horzkur6kur7

kur5
Pitkospuut olivat edelleen yhtä huonossa kunnossa kuin keväälläkin, ja tarjosivat pari jännitysmomenttia.

kur9-horz  kur8kur10kur11 kur12 kur13 kur14

kur15
Vaivaiskoivu aistii jo saapuvan syksyn.

kur16   kur19 kur17kur20

Koivusaaren lintutornilla käännyttiin takaisinpäin. Zé meinasi, että suo oli paljon vaikuttavampi harmaassa kevätasussaan – kaveritkin vaan höpöttivät menemään eivätkä olleet hirveän lumoutuneita rahkasta. Tavallaan kommentti on totta, sillä nyt ei ollut aistittavissa ollenkaan sellaista Kalmansuo-tunnelmaa kuin Tarussa Sormusten Herrasta. Tykkään silti suolenkeistä ihan mihin aikaan vuodesta vaan. Niidenkin ylitse menevät silti ikimetsät (vuorista ei nyt puhuta mitään) – sellaiseen suuntasimme vielä samana päivänä, kansallispuiston toiselle puolelle vain.

kur18-horzkur22  kur24kur23

Kuhankuonolla voi uida tummavetisessä Savojärvessä. Laiturin oli vallannut itselleen ryhmä venäläisiä ja heidän turhankin innokas koiransa, joten me jätettiin poikien kanssa uimiset väliin ja lähdettiin Pukkipaloon.

In English: Before moving to Jyväskylä, we wanted to say goodbye to Kurjenrahka National Park, the closest one to Turku, where we probably won’t be returning in a while. Of course we had to show some Northern bog nature to Zé’s friends who were visiting us in August, too. They didn’t seem too fascinated and just kept babbling, but of course a bog is totally different in summertime than in early spring, like on our last visit. So full of life and colors instead of grey, somewhat dead gloom that makes one silent. We visited the nature tower of Koivusaari and continued to visit Pukkipalo forest on the other side of the park.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s