Auringon, hiekan ja meren Yyteri

Auringonpalvonnalle otolliset säät taitavat olla tältä vuodelta tosiaan jo ohi, mutta ensi kesän ensimmäisten hellelukemien myötä kannattaa suunnata Yyteriin – pitäähän sitä oman kylän biitsiä nyt vähän mainostaa. Oikeastaan Porissa sijaitseva, 6 kilometrin pituinen hiekkaranta on mielestäni parhaimmillaan kauniilla, mutta viileällä säällä. Silloin ranta on lähes autio, ja vesirajassa kävely ja merelle tuijottelu käy varsin meditatiiviseksi. Ranta on muuten yksi Suomen ja Pohjoismaiden pisimmistä. Tänä kesänä tuli vietettyä melko vähän aikaa Porissa, ja Yyterissä ehdittiin käymään vain kerran. Harmi, sillä sitä on alkanut arvostaa ihan eri tavalla muutettuani Turkuun ja nyt Jyväskylään, joissa kunnon biitseilystä voi vain haaveilla.

yyteri1yyteri5  yyteri3

Yyteri on tunnettu komeista, mutta herkistä dyyneistään. Ne ovat kärsineet pahastikin rannan ihmismassojen jaloissa erityisesti yleisötapahtumien kuten BeachFutiksen aikaan, sillä hiekkaa sitova kasvillisuus on tuhoutunut, ja tuuli pääsee lennättämään hiekkaa pois dyyneiltä. Dyynejä yritetään kuitenkin suojella mm. aidoin. Yyteri on itseasiassa luonnonsuojelualuetta.

yyteri8-horzyyteri2 yyteri4 yyteri6

Jos Yyteriin päättää lähteä tutustumaan, niin pelkkään rannalla makoiluun ja merivedessä (tai kylpylässä!) lillutteluun ei tarvitse tyytyä. Mereltä puhalsi jonkinmoinen puhuri, joten leijalautailijoita näytti olevan liikkeellä. Syysmyrskyjen aikaan kylmää pelkäämättömät voivat myös surffata Yyterin aalloilla. Alueella risteilee useita luontopolkuja, joiden varrelle osuu yli kymmenen lintutornia. Kirjoittelinkin Yyterin Lietteiden luontopolusta keväämmällä. Täältä taas löytyy pari kuvaa rannan keväisestä asusta. Paikkahan onkin oikea rantaleijonan, lintubongarin ja luonnonystävän unelma! Majoittuakin voi kukin makunsa mukaan – kylpylähotellia, vuokramökkiä ja campingaluetta on ainakin tarjolla.

yyteri9 yyteri10

Pikku vinkkinä vielä, että rannan paras paikka löytyy dyynien välistä, tuulensuojasta ja auringonpaahteesta. Oman soppensa löytää varmasti kansoitettunakin päivänä. Sieltä voi sitten katsella sinistä taivasta vasten piirtyviä rantavehnän korsia, ja käydä välissä uimassa, vesiliukumäessä tai jäätelökioskilla.

Mikä on sinun suosikkirantasi Suomessa – tai missä vaan?

In English: Yyteri beach and its gorgeous dunes – one of my favorite places in Finland and well worth visiting! In addition to sunbathing and swimming (in a spa or water slide as well), it is also possible for instance to kite surf, and during the autumn storms also to windsurf –  not to mention the several nature paths like this one and a dozen bird watching towers. The area is a nature reserve and one of the longest beaches of the Nordic countries. Which is your favorite beach?

Mainokset

5 kommenttia artikkeliin ”Auringon, hiekan ja meren Yyteri

  1. Ei uskois että Suomestakin löytyy noin komeat biitsit! Autiot rannat ovat parasta, mutta niitä saa vielä odotella tovin täällä Välimerellä…

    Biitseistä puheenollen lähdetään tämän kuun lopussa Portugaliin kävelemään Rota Vicentinan reitti. Onko tuttu? En ainakaan ensisilmäyksellä löytänyt sun blogista mitään siitä…

    Tykkää

    1. Niinpä, jos vaan ilmasto olis niillä hengailuun vähän suotuisampi niin olis hyvä. 😀 Siellä taitavat helteet vaan jatkua ja rantojen kansoitus samoin!

      Piti oikein googlettaa tuo reitti, mutta aika samoilla nurkilla ollaan näemmä käyty pyöräretkellä viime vuonna! Tässä linkki ensimmäiseen osaan – löytyihän sieltä teikäläisen kommenttikin 😉 https://discoveringsunbeams.wordpress.com/2014/06/09/polkupyoralla-algarveen-osa-1/ (bloggerista tuotu, joten ulkoasu on vähän mitä on). Ehkä noista jotain apua tai inspistä on, vaikka suurimmaksi osaksi poljettiin kyllä ihan teitä pitkin että sikäli teidän reitti voi olla aika erilainen. Kiva päästä lukemaan siitäkin, ja mahtavaa et pääset vihdoin Portugaliin, etkös sä oo siitä haaveillut? 🙂

      Tykkää

      1. Portugali on tosiaan ollut haaveissa lähiaikoina, kun viime visiitistä on jo kymmenisen vuotta ja silloinkin oli kamala interrail-kiire käydä vähän joka puolella.

        Tää sun blogijuttu on selvästi muhittanut mun päänupissa jo jonkun aikaa, kun meidän eka kävelyetappi päättyy juurikin Milfrontesiin ja kulkee just niiden tärisevien kärrypolkujen lähellä, joista kirjoitit. Kävellen rantaviivaa pitkin ei onneksi tarvitse täristä, paitsi ehkä innosta 😀

        Tykkää

      2. Luulisi vaelluskengillä tosiaan olevan vähän mukavampi taittaa matkaa kuin huonolla pyörällä 🙂 Maisemat on ainakin taattu! Jään odottelemaan postauksia reissusta 😉

        Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s