Paluu blogitauolta: Ponta Delgada

Heipparallaa, linjoilla ollaan taas! Portugalin-reissulta on palauduttu jo aikapäiviä sitten, mutta Suomessa odottivat meidän hääjuhlat heti paluu-maanantain jälkeisenä viikonloppuna, puhumattakaan Portugalista häitä juhlimaan ja Suomenmaata ihmettelemään tulleista appivanhemmista ja miehen kavereista, joille on täytynyt (ja saanut) pitää seuraa ja järjestää ohjelmaa keskittyen hetkeen ja nauttien lomafiiliksistä. Viimeinen vieras lähti vasta eilen, joten nyt mulla on taas aikaa myös blogille! Olen oikeastaan pysynyt melkoisen etäällä koko tietokoneesta ja ajoittain myös puhelimestani, ja some-tauko on tehnyt valtavan hyvää. Mua alkaa muiden touhuja ja reissuja seuratessa usein kalvamaan hirveä riittämättömyyden tunne, että en tee elämälläni tarpeeksi ja olen jotenkin laiskempi ja saamattomampi kuin muut. Vaikka tosiasiassa mulla on yleensä montakin rautaa tulessa, eikä hetkiä jolloin olisi oikeasti _tylsää_ ole kovin montaa muistissakaan (ja silloin kun sellainen iskee, tietää ainakin rentoutuneensa!). Eikä siihen fiilikseen tietysti auta yhtään se, että samalla istua kököttää kotisohvalla eikä edes surffaile vaikka jossakin kivassa kahvilassa. Huoh. Enkä mä edes ole mikään kahvilaihminen. Ei siis ihme, että liiallisen somettamisen sanotaan olevan pahaksi esim. masennuksesta kärsiville.

Noniin, hypättäisiinkö sitten itse asiaan, eli hurmaaville Azoreille, jotka ylittivät korkeimmatkin odotukseni! Tuota Portugalille kuuluvaa autonomista saariryhmää yhdistää Suomeen ainakin se, että sää on jatkuvasti puheenaiheena – keskellä Atlanttia pilvipeite ja tuulennopeus voivat muuttua hyvinkin nopeasti, eikä aurinkoinen kesäsää ole mikään itsestäänselvyys heinäkuussakaan. Sanotaan, että Azoreilla on mahdollista kokea kaikki neljä vuodenaikaa saman päivän aikana, ja kyllä se myös tuli todistettua! São Miguel, jolla me aikamme vietettiin, on Azorien suurin saari, mutta sekin vain vaivaiset 63 kilometriä pitkä. Nuo kilometrit yhdessä pilvien syliin kohoavien vuoristojen kanssa kuitenkin riittävät siihen, että saaren yhdessä kolkassa saattaa aurinko paistaa täydeltä terältä ja toisessa ei sumulta taas näe kahta metriä kauemmas eteensä, jäätävän tuulen melkein repiessä hiukset päästä. Yllätyksenä mulle tuli myös kuinka kostealta ja lämpimältä saarten ilma tuntui heti lentokoneesta ulos Azorien yöhön astuttaessa. Olin toki lukenut että saarilla vallitsee subtrooppinen ilmasto, kiitos Golf-virran, mutta en edes kyseisen kaltaisessa ilmanalassa useasti ennenkin tallailleena ihan ymmärtänyt, että se viaton 24 asteen lämpö tuntuu kosteuden seurauksena vähintäänkin 30 asteelta ja hiki valuu valtoimenaan ihan pienestäkin liikkeestä. Nollan asteen comoft-lämpötilalla varustettu untuvamakuupussi taisi sitten olla vähän liioittelua (mutta ompahan nyt uusi ihana ja pieneen tilaan pakkautuva pussi viileisiin syysöihin!). Kasvithan tällaista kosteuden ja lämmön yhdistelmää suorastaan rakastavat, eikä São Miguelia turhaan kutsuta Ilha Verdeksi – vihreäksi saareksi.

ponta1 ponta2 ponta3

Ponta Delgada taas on Azorien suurin city, São Miguelin pääkaupunki ja 45 000 ihmisen koti. Asukasmittakaavassa kaupunkia voisi verrata Raumaan, mutta kyllä Ponta Delgada tuntui sen rinnalla vähintään viisinkerroin suuremmalta metropolilta, jossa oli jopa elämää. Osan siitä tekee tietysti turismi, mutta pitäjä ei kuitenkaan tuntunut mitenkään ylikaupalliselta. Olin vähän yllättynytkin, miten urbaania meininkiä siellä ja muillakin käymillämme isommilla paikkakunnilla oli – itse kun olin taas pikku päässäni kuvitellut, että joka paikassa Azoreilla vallitsisi rauhaisa maalaisfiilis ja kaupungitkin olisivat kuin pikku kyliä vaan. Muilla saarilla niin taitaa ollakin, mutta São Miguelilta löytää pienestä koostaan huolimatta hippusen ihan kaikkea – Ribeira Granden köyhimmillä alueilla saatat kuulemma jopa joutua narkkarin ryöstämäksi. Me myös kävimme Ponta Delgadassa hankkimassa spriitä Trangiaan ja muita välttämättömyyksiä isohkon ostoskeskuksen Continentesta, ja näkyipä siellä olevan jopa Decathlon. Mitäs muuta sitä kaupunkilainen tarvitsisi? Ja niin kuin joka puolella Portugalissa, oli Ponta Delgadankin vanhakaupunki aivan mielettömän kaunis. Mantereen värikkäämmistä kylistä sen kuitenkin erottivat mustavalkoiset, tuliperäisestä huokoisesta kivestä rakennetut talot, joiden arvokkuus dominoi maisemaa. Ja tietenkin kaupungin ulkopuolella kohoavat vihreät tilkkutäkkikukkulat, joita peittivät raskaat tummat pilvet.

ponta14ponta4

Lentokoneen laskeutuessa João Paulo II:n lentokentälle oli jo pimeää, ja katselin ikkunasta kylien ja pikkukaupunkien muodostamia valoverkkoja, jotka paljastivat myös maaston korkeuserot. Aika maagisen näköistä sanon minä! Yllätinpä itseni kuitenkin taas ajattelemasta että ai, täällä keskellä valtamerta keikkuvalla saarellakin on noin paljon katulamppuja. Olin jotenkin onnistunut saamaan sellaisen kuvan, että olisimme kaukanakin sivistyksestä tulivuorien ja lehmien valtakunnassa, mutta ei eristynyt lokaatio tietenkään sitä välttämättä tarkoita. Ryanair on tosiaan alkanut vasta tänä (vai viime?) vuonna lentää Lissabonista Ponta Delgadaan, joten Azoreille pääsee nykyään todella halvalla ja omatoimimatkailu luultavasti alkaa saarilla pikku hiljaa yleistyä. Ennen se on ollut lähinnä harvojen pakettimatkailijoiden kalliimpi lomakohde. Emme halunneet maksaa taksia lentokentältä hostellille, matkalle joka olisi mahdollista kävelläkin, eikä julkisten kulkemisesta yhdentoista aikaan illalla ollut takeita, joten olimme valmistautuneet patikoimaan tunnin verran lentokentältä majoitukseemme. Onneksi lentokentältä pääsi kuitenkin bussikuljetuksella kaupungin keskustan hotelleille, vaikka toista saapuvaa lentokonetta ja pikkubussin lähtöä saikin hetken odotella. Meno-paluukyyti maksoi 5 euroa per nenä, eli halvempaa oli kuin Turun busseissa. Takaisintulomatka piti varata puhelimitse vähintään vuorokautta etukäteen. Bussi olisi vienyt meidät suoraan hostellille, mutta ensimmäiseksi yöksi varattu uusi majatalomme Big Fat Whale Guest House ei ollut yhtiön listoilla. Jäimme sitten pois lähimmän listalla olevan majatalon pysäkillä ja löysimme hostellin helposti jalan. Siellä meitä olikin vastassa niin mukavaa ja olomme tervetulleeksi tuntemaan saavaa porukkaa (mukaanlukien paikan nuori omistaja), että jäimme heidän kanssaan piskuiselle sisäpihalle juttelemaan, nauramaan ja juomaan viiniä. Välillä hienonhieno sade yritti kastella meidät, mutta yö oli niin lämmin että se oli vain tervetullutta vaihtelua. Lopulta piti kömpiä nukkumaan omaan huoneeseemme, joka muuten kustansi kahdelta 40 euroa (jaetulla kylpyhuoneella). Suosittelen paikkaa kyllä oikein lämpimästi kaikille reppureissaajahenkisille Ponta Delgadan -kävijöille. Paikka oli siisti, kodikas ja hintaan sisältynyt aamupalakin oli hostelliaamiaiseksi runsas ja oikein maittava!

ponta5 ponta6 ponta7

Seuraavana päivänä oli edessä hankala päätös: minne menisimme ja mitä tekisimme ensiksi. Tällä kertaa olimme jopa valmistautuneet etukäteen nettiä selailemalla ja jopa lainaamalla pari matkaopasta, mutta päätösten tekeminen tuntui mahdottomalta ennen kuin olisimme paikan päällä. Zé halusi aamulla lyhyiden yöunien jälkeen vuokrata auton, mutta ensin karttoja hieman tutkittuamme sekä muiden hostelliasukkien neuvoja ja vinkkejä kuunneltuamme päätimme kuitenkin yrittää ottaa bussin tai liftata saaren länsipäähän. Mutta ensin piti hankkia spriitä, vettä, tulitikkuja, taskulamppua ja muuta tarviketta, joten kävelimme painavien rinkkojemme kanssa shoppailemaan – ensin tietenkin jonkin matkaa väärään suuntaan. Ostoskeskuksesta ulos päästyämme lähdimme keskustaan ja turisti-infoon huomattuamme, että olimme jo missanneet kaikki aamupäivän bussit. Monta autovuokraamoa läpi soitettuamme ja epätoivoisina kierrettyämme löysimme Euroçorilta halvan pikku vuokrakaaran, jonka saisimme käyttöömme kahden päivän päästä. Vuokraaja oli tosi sympaattinen ja antoi meille pyytämättä oikein supertarjouksen: maksoimme 130 e neljän vuorokauden autovuokrasta rajoittamattomine kilometreineen, ja meneillään oli sentään huippusesonki. Kesäaikaan kannattanee siis varata vuokra-auto vähintään muutamaa päivää etukäteen.

Sitten piti keksiä, mitä tekisimme kahden autottoman päivän ajan. Päätimme sittenkin suunnata ensimmäiseksi itään, joten iltapäivällä hyppäisimme Furnasiin (lausutaan Azorien hullunkurisella murteella Fyyrnash) hurauttavaan bussiin. Lounasta saadaksemme turvauduimme kasvissyöjän parhaaseen matkatoveriin eli HappyCow’hun ja etsimme tiemme supersöpöön Rotas da Ilha Verde -ravintolaan, josta allaolevat kuvat ovat. Valoisa ravintola oli koristeltu värikkäillä askarteluilla ja suloisilla esineillä niin, että tunsin olevani jossain ihan muualla kuin Portugalissa. Lounasmenu oli simppeli ja ruoka hyvää: Zé söi vegepastaa ja minä soijatäytteistä omenaa. Ruoka huuhdottiin alas kotitekoisella jääteellä – vieläkin harmittaa, etten älynnyt kysyä oliko tee kenties saaren teeviljelmillä kasvanutta. Ja jälkkäritpä ne vasta kielen veivätkin mennessään. Se passionhedelmäpavlova, ahh.

ponta8 ponta1011

ponta11

Fine diningin jälkeen bussin lähtöä odotellessamme ehdimme mukavasti tutustua kaupunkiin lisää ja vierailla hienossa puutarhassa, josta on tulossa oma postauksensa. Tässä hieman after puutarhakierros -näkymiä Ponta Delgadan kaduilta:

ponta13 ponta1821ponta12ponta17 ponta15

ponta16
Koristeellisiin Calçada-kiveyksiin törmäsi Azoreillakin.

ponta20 ponta22 ponta2319ponta24 ponta25

Yksi reissun parhaista löydöksistä olivat (ainakin tuon onnellisen näköisen miehen mielestä) nuo halvat ja ihanan jäiset pehmikset (iso maksoi vaivaiset 1,30 e – meidän teorian mukaan Azoreilla on vaan maitoa niin paljon että ylijäämästä voi tehdä halpaa jätskiä)! Kävimme jäätelökioskilla hakemassa makeaa viilennystä valehtelematta joka ikinen kerta, kun näimme Gelateria Cabralin kyltin. Voisikohan nuo laajentaa toimintaansa edes manner-Portugaliin asti..?

In English: I’m back from my summer blog break! I’ve been happily busy with traveling, organizing our wedding party and hosting guests from Portugal, but finally have some time for blogging as well. I had high expectations of Azores, and they were fulfilled and even more! I totally loved São Miguel where we spent our time, leaving the other islands for the next visit. The warm and humid climate surprised me a bit, since I didn’t expect that hot weather the degrees being only some +24 C. We arrived at late evening, and our first night we slept at Big Fat Whale Guest House in Ponta Delgada. I can warmly recommend the cozy, clean and welcoming hostel for all backpacker-minded people! Luckily there was an airport bus that took us very close for 5 euros (roundtrip), and we didn’t have to hike through the city.

The next day was full of decisions – where should we go and what should we do first? After shopping some necessities like alcohol for our camping stove and a flashlight, we decided to rent a car. It was easier said than done and we managed to find a great bargain, but would get the car only in two days. We had first thought to head west to explore the western part of the island, but after all decided to take a bus to Furnas, which is in the east. The bus left only in a couple of hours, so we walked in the beautiful small city that was still full of life and black-and-white houses built with pumice, had lunch in a lovely vegetarian restaurant called Rotas da Ilha Verde, visited a lovely garden, and found one of the best things in Azores (in my husband’s opinion at least) – Gelateria Cabral’s cheap and big ice creams! We would buy them every time we came upon their kiosk, since a big one only cost 1,30 e. Yum!

Advertisements

5 kommenttia artikkeliin ”Paluu blogitauolta: Ponta Delgada

    1. Joo nyt vihdoin kerkee päivitteleen taas, oli tätä vähän ikäväki! Haha viimeistelin äsken yhen jätskipaketin jämät ja toinen oli niin pettynyt kun tuli koulusta! Julma olen. 😀 Sun kommentti oli muuten menny spämmi-kansioon, toivottavasti sinne ei oo hukkunu jotain muitakin kommentteja.

      Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s