Utuisen jännittävä Suomenlinna

Eikö olekin huutava vääryys ja melkeinpä noloa, että joku eteläisen Suomen asukki ei ole koskaan käynyt Suomenlinnassa? No, ainakin omalta osalta tilanne olisi nyt korjattu, sillä kyseinen maailmanperintökohde tuli vihdosta viimein katsastettua juhannuksen jälkimainingeissa. Ja olihan se nyt aivan mieletön paikka! Lauttamatkakin tuntui kuin miniristeilyltä konsanaan – voitti jopa kotoisan Aurajoella liikennöivän Förin! Aamupäivä oli mitä kaunein ja hassut lokit leijailivat lautan imussa sen verran vaarallisen oloisesti, että ihmiset kaivoivat sanomalehtiä päidensä päälle, haha.

linna1  linna3 linna2linna4 linna5 linna6 linna7 linna8 linna9 linna10 linna12 linna1113linna14 linna16

Pimeitä ja kosteita kivikäytäviä, massiivisia rakennuksia ja hobittimaista tunnelmaa henkiviä ruohokattoja. Tietysti myös aasialaisia turisteja, laumoittain kanadanhanhia ja kaikkialla kukkivia syreenejä. Kaiken kruunasi mereltä noussut sankka sumu, joka sai rantapenkereiden päällä kävelijän tuntemaan kuin olisi jossakin Brittein saarten nummilla. Ei nyt välitetä siitä, ettei se kävelijä ole niitäkään koskaan nähnyt.

linna17

linna18
Is this the Shire?

linna19  linna21 linna22

linna20
Hurjia vanhoja tykkejä.

linna23 linna24 linna1526linna25 linna27 linna28

linna29
Kuninkaanportti
linna30
Utuinen maisema, jota katsellessa evästettiin torilta ostettuja kesän ensimmäisiä kirsikoita. Nammm!

linna31 linna32 linna33

linna34
Telakkakin bongattiin.

linna35

linna36
Asuinrakennukseksi muutettu parakki tai vastaava.
linna37
Unikot ♥

linna38

linna3940
Retrohenkinen hyljätty puhelinkoppi oli pirteä ilmestys.

Suomenlinna osoittautui aivan ihanaksi seikkailupaikaksi, jossa riitti tutkittavaa! Eikä muita turistejakaan ollut tungokseksi asti – johtuiko sitten juhannusviikonlopusta, jolloin moni helsinkiläinen oli suunnannut maalle. Lemppariksi nousivat erityisesti maakellaria muistuttavat ”hobittitalot”, mitä lie varastoja joskus olleetkaan. Saarella vallitsi kuitenkin jotenkin gloomy tunnelma, enkä usko että se johtui pelkästään sumusta ja ohi lipuvien paattien sumutorvista. Armeija ja sota olivat vahvasti esillä, ja autiot ruohokentät sekä useat rakennukset olivat jollain tapaa kolkkoja. Tulin siihen tulokseen, että jos asuisin Helsingissä, en haluaisi asua Suomenlinnassa (turistimassoista nyt puhumattakaan), vaikka puutalovaltaisilla kujilla olikin oikein somaa ja idyllistä, ja ajatuksen tasolla olisi hauska mennä kotiin bussin sijasta lautalla. Eipä sillä, että haluaisin asua muuallakaan Helsingissä, heh.

In English: Suomenlinna sea fortress is an Unesco World Heritage site off the city center of Helsinki. The ferry trip to the island felt like a mini cruise, and the fortress island had a lot to offer, and we didn’t even visit any of the museums! Instead we walked around all the bridge-connected islands and explored some dark wet tunnels and admired massive stone buildings and grass-roofed cellars that looked like taken from the Shire. Thick fog rose from the sea and made the atmosphere very special. Walking on top of the sea barriers and watching all that grassland being swallowed by mist reminded me of something like British moors, even though I’ve never been there. The island was gloomy in other ways too – military and war were strongly present everywhere, even though the pastel colored wooden house areas were very cute and idyllic. Awesome place for a little adventure.

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s