Paje Beach

Pajen kylän hiekkaranta kuului viimeisten Sansibarin-päivien ohjelmaan. Ajelin sinne kolmen turkulaisen maantieteilijän kanssa daladalalla. Isompi joukko kenties herättää herkemmin kaikenmaailman roistojen huomion, sillä matka ei sujunut ihan niin leppoisasti kuin yleensä: eräs melko aggressiivisesti käyttäytyvä daladalakuski yritti saada meitä omaan autoonsa hinnalla millä hyvänsä. Ei tietenkään menty epäilyksiä herättävään kyytiin, vaan istuuduttiin toiseen daladalaan muiden ihmisten sekaan. Ukko roikkui ikkunassa maanittelemassa, kunnes bussi lähti pysäkiltä. Meidän piti vaihtaa autoa hetken päästä, ja eikös sama herra ollut kaaroineen vilkkaalla torilla sijaitsevalla pysäkillä meitä vastassa. Mentiin kuitenkin jälleen kylmän rauhallisesti toiseen autoon, ja vasta sen lähtiessä tyyppi jätti meidät rauhaan. Mikäköhän ryöstö sillä oli mielessä, kun niin kovasti olisi halunnut meidät asiakkaikseen…

paje1 paje2

Pajessa oli vastassa valkeana hohtava puuterihiekkainen biitsi, joka on leijalautailijoiden suosiossa. Googlen kartassakin paikka on saanut nimen Paje Kite Beach. Seurueestamme yksi oli käynyt siellä oikein kurssin kyseistä aktiviteettia varten ja lähtikin aalloille tuulen hieman noustua. Itseäni touhu ei ensin juuri kiinnostanut, mutta koko päivän lautailua katseltuani aloin jo olla sitä mieltä, että kyllähän tuo sen verran hauskalta näyttää että sitä voisi itsekin joskus koittaa. Tuona päivänä keskityin kuitenkin lähinnä palmunlehväkatokseni alla rentoiluun ja aurinkorasvan levittämiseen. Laskuveden aikaan uimaan mennäkseen sai kävellä hyvän matkan ja väistellä merisiiltä jos toistakin, mutta siellä kaiken sen valkean hiekan, täydellisen läpinäkyvän vihreänsävyisen veden ja auringon paahtavan kuumuuden ympäröimänä oli aika ihmeellisen ihmettynyt olo. Että tällaisiakin paikkoja tällä pallolla on, ja minä olen nyt täällä lämpimänsuolaisessa valtameren vedessä lillumassa merisiilien ja minimeduusoiden kanssa.

Uimasta palattua vesirajaa pitkin lähestyi lehmälauma. Siinä ne vaan kävelivät nätissä jonossa, ilman paimenta. Mihin lie olivat matkalla. Tuli flashback Intiasta, missä lehmä rannalla oli myös todella yleinen näky.

paje14 paje3 paje411paje5 paje6 paje15 paje8 paje7 paje12   paje1013paje9

Nousuvesi koitti ja leijalautailijat siirtyivät lähemmäksi rantaa. Uimassa vähän jännitti että joku ajaa yli – laudat kiisivät yllättävänkin lujaa veden päällä, vaikka ei edes tuullut hirveän kovaa. Viimein koitti kotiinlähdön aika, joskin jännitimme ensin pysäkillä, oliko päivän viimeinen daladala jo mennyt menojaan, mutta sieltä se lopulta kaarsi pysäkille ja pääsimme Stone Towniin sekä syömään Lazuli Caféseen, josta saa kaupungin parhaita jäähileisiä mehuja ja herkullisia wrappeja – suosittelen!

In English: Paje beach is a hotspot for kite surfing, but I concentrated on chilling under palm leaf shade and spreading sunblock on my skin. Watching those surfers all day long kinda made me want to try the sport some day, too. I needed to walk long before reaching water deep enough for swimming, and being surrounded by all that white sand, sea urchins, simmering heat and perfectly clear greenish water made me feel really exotic. I almost couldn’t believe that kind of places exist on this planet, and that I really was there floating in the warm ocean water with sea urchins and tiny jelly fishes. Wow.

Advertisements

Yksi kommentti artikkeliin ”Paje Beach

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s