Portrait of Jambiani

Ensimmäisenä oli vastassa hiekka. Hiekkaa teillä, hiekkaa talojen kuisteilla, hiekkaa merenrantaan johtavalla polulla. Sitten tuli kuumuus, joka ei kuvista välity. Tai oikeastaan se oli ollut läsnä koko daladalassa keinutun matkan. Jambiania koristivat koulunseinän maalaukset, polttopuukasat, kuivumassa olevat pyykit. Pitkänmallinen pääkadun varteen levittäytynyt kylä tuntui samaan aikaan viihtyisältä ja kuitenkin läsnä oli se tuttu mieleen hiipivä tunne, että valkoista naamaani katsotaan jotenkin tietyllä tapaa ja käyttäytymisestäni on vedetty stereotypiat ja johtopäätökset jo ennen kuin sitä edes havaitaan. Varmaan tuo on samaan aikaan osaksi totta ja osaksi vain hölmösti ja ennakkoluuloisesti ajateltu. Välillä en jaksanut haastaa itseäni olemaan avoimempi, aina vain eilistä avoimempi, vaan piilouduin huivin alle sansibarilaisnaisten tapaan. Silloin naiset sanoivat minulle ”Shikamoo!”, joka on kunnioittava tervehdys tarkoittaen kirjaimellisesti jalkojen pitelemistä. Kaiken kaikkiaan Jambianissa oli mukavampaa kävellä ympäriinsä kuin Stone Townissa, missä voi tulla kiilatuksi pienen lava-auton ja seinän väliin kapealla kujalla kuten minulle kävi, ja missä kahden metrin välein uusi ihminen tulee tekemään tuttavuutta.

jambi4
Jambianissa puluilla oli jaloissakin siivet!

jambi1

jambi3jambi2  jambi5

jambi6  jambi8 jambi9 jambi7jambi10 jambi11 jambi12 jambi13 jambi14

jambi15
Tina Restaurantista sai maistuvan pavut ja riisi -annoksen ja kylmää juomaa daladalaa odotellessa.

Tina Restaurantissa daladalaa odotellessa juttelin myös ravintolassa työskentelevän Stone Townista Jambianiin muuttaneen pojan kanssa. Hän oli rauhanasian mies, ja kertoi myös tarinan entisestä amerikkalaisesta kämppiksestään, joka oli opettanut hänet puhumaan englantia ja josta oli tullut hänen besty friendy. Tämä oli kuitenkin parin kuukauden kuluttua lähtenyt takaisin Amerikkaan ja jättänyt kämppiksensä odottamaan ikävissään paluutaan. Eihän sitä koskaan voi tietää, kuinka syvän jäljen lyhytkin kohtaaminen voi jättää.

In English: Jambiani village. There was a lot of sand, heat and laundry drying everywhere. In the restaurant I talked with the waiter who was greatly missing his ex-roommate from the US.

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s