Koti Lissabonissa

Näkymät ikkunasta kadulle.
Tällaisen kopperon vuokrasin Lissabonista työharjoitteluni ajaksi. Paljon muuta huoneeseen ei mahtunut kuin sänky ja pöytä, mutta kodikas se oli koko pienen pinta-alansa edestä. Huoneestani oli käynti käytävään, jonka varrella oli ovet muihin makuuhuoneisiin, kylppäriin ja keittiöön. Vuokraa maksoin parisataa euroa ja parikymppiä käyttökuluista päälle, mikä on aika paljon maassa, jossa minimipalkka on 500 euron kieppeissä. Tosin keskustasijainti pääkaupungissa tietysti vaikutti myös.
Keittiöstä taas pääsi takapihan terassille, joka oli asunnon paras puoli. Monesti syötiin illallistakin ulkosalla, kun keittiö oli täynnä kaikki yhtä aikaa kokkaamaan pyrkiviä kämppiksiä. Portugalissahan syödään vasta kahdeksan-kymmenen aikaan illalla. Itse kuitenkin olen tässä asiassa hyvin suomalainen ja tykkään syödä illallisen heti kotiin tultuani, ja myöhemmin vielä tarvittaessa jotain pientä, eikä toisin päin. Keittiöruuhkaa saikin hyvin välteltyä, kun aloin kokata heti puoli seitsemän aikaan työharjoittelusta kotiuduttuani. Huomatkaa muuten tyylikkäät Coca-Cola Zero -tuolit!
Talon etupuolelta näyttää, että asunto on toisessa kerroksessa, mutta takapihan puolelta se onkin maantasalla, ja alakerran naapurin kuoppatakapiha ja sen ylittävä siltaratkaisu ovat vähintäänkin mielenkiintoiset.

Tässä tuli syötyä monet aamu- ja iltapalat.

Ja sitten päästäänkin kitukasvuiseen puutarhaplänttiini. Takapihan maaperähän oli suoraansanottuna ravinteetonta tomua, jonka seasta löytyi kaikenmoista kaakelin- ja tiilenpalasista metalliesineisiin. Päätin kuitenkin yrittää kasvattaa siinä jotain, jos vaikka onnistaisikin. Kasvit ostin valmiina taimina, paitsi paprikat, jotka anoppini oli kasvattanut pieniksi taimiksi siemenistä. Lannoitteeksi yritin tuoda hevosenlantaa, mutta sitä olisi luultavasti pitänyt olla paljon enemmän, ja ylipäätään uuden mullan tuominen penkkien perustaksi olisi varmaan ollut ihan järkevä veto. Ehkä ne rikkaruohotkin olisi voinut kitkeä muualtakin kuin kasvien välittömästä läheisyydestä?

Tämä kukka oli kuin ihmeen kaupalla elokuun alkuun mennessä muuttunut pieneksi munakoisoksi!

Tunkiosta kasvava viikunapuu.

 Ja naapuripuun vakioasiakas! Raakkuva herra papukaija, mistä lie karannut (kuva pokkarilaatua, sillä sen zoomilla papukaijasta sai edes jonkinmoisen otoksen).
Paprikat kasvoivat  hurjasti kokoa kesän mittaan, mutta eivät ehtineet tuottaa mitään syötävää.

Salaatit tuottivat parhaiten satoa.

 Kesäkurpitsat kyllä kukkivat ahkerasti, mutta kaupungissa ei varmaan ollut tarpeeksi pölyttäjiä, enkä itsekään kokeillut toimia sellaisena.

Vertailun vuoksi vielä pari ilta-aurinkoista kuvaa Quintinhasta, missä kasvatukset (paprikoita lukuunottamatta!) menestyivät hieman paremmin:

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s