Tatravuoret

Samaiset järkäleet kohosivat horisontissa, kun huhtikuussa liftikuskin kyydissä istuessani tuijotin suu auki niiden hämmästyttäviä lumihuippuja. Nyt lumi ei tietystikään peittänyt kallioseinämiä, mutta siitä huolimatta metsäiset vuoret olivat aivan mielettömän kauniit. Pohjanmaan lakeuksilla kasvaneena jaksan aina ihmettyä vuorista.
Repäistiin ja mentiin yöksi vuoristokylässä olleeseen kylpylähotelliin. Meinattiin ensin majoittua muutaman kilometrin päässä kylästä sijainneella leirintäalueella olevaan mökkiin, mutta ne olivat kuudelle hengelle ja vähän turhan tyyriitä. Kylmässä autossa nukkumisen jälkeen hotelli tuntui luksukselta. Vuoristossa ilma oli kirpeää, syksyistä ja niin raikasta, että sitä olisi halunnut ottaa pullossa mukaan. Oli ihanaa lillua poreammeessa kunnon aamupalan jälkeen. Tuli sitä sentään puoli kilometriä ihan uituakin. Siinä hetkessä ajattelin, että tämä jos mikä on lomailua. Kuka hullu nyt haluaisi mennä johonkin etelänkohteen ruuhkaiselle biitsille, kun voi relata ihanassa hiljaisuudessa luonnon keskellä. Olisin halunnut patikoimaan vuorille, tai edes sellaisella hiihtohissillä ylös pällistelemään maisemia, mutta matkaseuraa ei innostanut ja aikakin alkoi käydä vähiin, joten jäi välistä tällä kertaa. Tosin taivaaltakin tuli kaatamalla vettä. Pyykkiäkin piti illalla pestä. Siinäpä sitten kuivateltiin kalsareita auton kojelaudalla. Menopeli näkyykin tuossa seuraavassa kuvassa. Ompelin keväällä autoon verhot vanhan sängyn vääränkokoisista lakanoista, jotka ensin värjäsin oranssinkeltaisiksi. Auton kaasuvaijeri oli lähestulkoon poikki, joten vuoristosta ihmisten ilmoille ajeltuamme auto piti viedä huoltoon. Puoli tuntia, 15 euroa eikä enää tarvinnut pelätä vaijerin ja matkan katkeamista.
Hän on mukaani lähtenyt pehmoinen tukeni ja turvani, Esi-isä, jota en Muumimaailma-visiitillä vaan voinut jättää sinne kauppaan. En oo varmaan ikinä nähnyt noin suloista pehmolelua.
Täällä Ústíssa mulla on jotenkin epätodellinen ja irrallinen olo. Ihan kuin olisin yhtäkkiä hypännyt johonkin ihan muuhun elämään. Niin kuin olenkin. Tämä on ihan erillinen elämä, jolla ei ole juuri mitään tekemistä sen elämän kanssa, jota elin Suomessa ja johon tulen palaamaan, ehkä muuttuneena, ehkä samana. On ihan eri ihmiset, eri paikat, eri rutiinit, eri kulttuurit. Tunnetta varmaan vahvistaa se, että olen saanut kotoa tähän mennessä vain yhden puhelun. Vierasta maailmaa tulee tarkkailtua herkemmin jokaisella aistilla, nautin jokaisesta hetkestä, vaikka kaikki eivät olekaan helppoja. Eilisissä tervetuliaisbileissä tuli ensimmäinen yhteentörmäys, kun yksi turkkilainen poika yritti saada mua juomaan lasini tyhjäksi (ja sitä ennen toinen oli kovasti koittanut saada polttamaan tupakkaansa), eikä meinannut millään uskoa kun sanoin moneen kertaan, etten halua. Painelin sitten lopulta nurkkaanahdistetuissa fiiliksissä ulos koko kuppilasta ja hän oli kyllä pahoillaan, sanoi että kulttuurimme ovat niin erilaiset. Minä kysyin, että luuleeko hän voivansa käskeä minua siksi, että olen nainen (tässä paljastuivat omat ennakkoluuloni). Vastausta en saanut ja juttu sovittiin, mutta toivon silti että tyyppi ei jatka tuollaista käytöstä.
On muuten aika inhottavaa, että täällä saa polttaa sisällä melkein missä vaan. Asuntolan käytävillä, portaikossa, ravintoloissa ja baareissa. Ei se muuten niin hirveästi haittaisi, paitsi jos joku käryttää vieressä syödessä, mutta kun kaikki vaatteet alkavat haista. Ja kieltämättä aika tunkkaiseksi kävi eilenkin kun suhteellisen pieni baari oli täpötäynnä porukkaa ja varmaan vähintään puolet savusti tilaa taukoamatta. Se siitä ex-tupakoitsijan (tätä nykyä myös ex-humalassatupakoitsijan!) avautumisesta. Tänään on ollut vapaapäivä, illalla olisi tarkoitus mennä katsastamaan ug-klubi Mumie ja joku kiintoisalta kuulostava piirtämistaistelu. Ihanaa keskiviikkoa, toivottavasti siellä paistaa aurinko!
Advertisements

8 kommenttia artikkeliin ”Tatravuoret

  1. Eikö olekkin, huh! Voi ei, olipa teillä huono tuuri. Toivottavasti ens kerralla sit lykästää paremmin! 🙂 Meillä kans tuolloin tokana päivänä oli niin sumuista ettei koko vuoria edes näkynyt vaikka oltiin niiden rinteillä.

    Tykkää

  2. VOI KAUNEUS ♥ Meinasin saada sydärin näitä katsellessa. Hei oikeasti vau, mitä kuvia ja huh huh noita maisemia! Mieletön paikka, jossa mieli varmasti lepää. Aika hirveä tuo tupakkalaki, mutta nämä maisemat antavat senkin melkein anteeksi :–) Onneksi mun ei tarvitse itse matkustella, kun voin vain lukea blogiasi 😉 hehe.

    Täällä Tampereella on tänään ollut jäätävän kylmä tuuli, muutama lämpöaste, aurinkoista, räntä- ja lumisadetta! Aika huikeeta. Ihania hetkiä sulle :–)

    Tykkää

  3. Täällä paistaa aurinko mut voi MORJENS nuita maisemia 😮 tuntu et sydän jättää lyönnin välistä ku kattoo pelkästään kuvia, en pysty ees kuvittelemaan fiilistä nähdä tollasta kauneutta omin silmin 😮 upeaa upeaa upeaa, varmasti se ilma ja tuoksukin tuollu ollut niin mieletön. Näyttää ihan yhtä satumaiselta kuin muumilaakso joten toi älyttömän suloinen esi-isä sopii paremmin kuin hyvin mukaasi :)! nauti nyt kaikesta tuosta mahtavuudesta mitä siellä koet ja näet, olisi ihanaa hypätä johonkin ihan uuteen paikkaan ja elämään mutta ihan hyvä on mun tässäkin olla, ainakin hetken pienen vielä.

    Tykkää

  4. Kiitos, sulle kanssa! Hui onpas siellä vilpoista, ja luntakin nyt jo! Noi vuoret oli kyllä jotain kauneinta vähään aikaan, täällä luonto on ihan uskomaton ❤ kiva saada jakaa sitä kauneutta muidenkin nautittavaksi tätä kautta 🙂

    Tykkää

  5. Niinpä, mahtavaa kun joka paikassa on hyvä olla, oli sitten kotona tai maailmalla 🙂 pakahduttavan kaunista on kyllä, ja kuulin tänään että täällä on myös pieniä tulivuoria, kauan sitten sammuneita kylläkin, kuin siistiä! Jos tuut tänne käymään niin mennään luontoretkelle jonnekin :–)

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s