Budapest, osa 2

Kuvat minusta Lenskun ottamia.
 

Heitettiin unkarilaisista sellaista hyväntahtoista läppää, että ne on ihan kuin jotain vaihdokkaita ja oikeasti maahisia, jotka yrittää parhaansa mukaan esiintyä ihmisinä. Tää tais saada alkunsa Budapestin yleisestä omituisuudesta yhdistettynä kummalliseen kieleen (näin suomalaisena onkin hyvä puhua), jossa kiitoskin kuulostaa sotahuudolta ja kaikissa ylipitkissä sanoissa tuntui olevan ainakin yksi ö-kirjain. Sitten istuttiin kadun varressa penkillä syömässä meidän viimeisiä Serbian puolelta ostettuja eväs-burekkeja, kun ohi käveli naiskaksikko rattaissa istuvan, niin menninkäisen näköisen lapsen kanssa kuin olla ja voi! Sillä oli hörökorvat, maahisen naama ja hölmönnäköinen lippalakki. Sen jälkeen ei kyetty lopettamaan kaupunkilaisten arvioimista maahisasteikolla. Kommentoitiin ihmisiä tyyliin ”hyvä yritys” tai ”ihan selvä tapaus”. Erityisesti hassuhko käytös tai pukeutuminen kuten lenkkarit yhdistettynä suoriin housuihin paljastivat, ettei ihmismäinen käytös ole ihan kunnolla hallussa. Istuttiin jonkun kuppilan ulkopöydässä lepuuttamassa jalkoja, kun lähes kaikki ohi kävelevät ihmiset tuntuivat menevän viereiseen kahvilaan hakemaan take away -lounasta omiin eväsrasioihinsa. He hakivat tietysti naamioitua maahisruokaa, koska ihmisten ruoka ei pidä heitä kunnolla elävien kirjoissa. Meidän hostille, jonka kanssa käytiin illalla vielä libanonilaisen ravintolan terassilla polttelemassa shishaa, ei kehdattu tätä kertoa, koska hän tuntui muutenkin hieman loukkaantuneen siitä, että pidettiin Unkaria vähän hämmentävänä maana. Hyvällä tahdolla ja tavalla kuitenkin!

Mainokset

5 kommenttia artikkeliin ”Budapest, osa 2

  1. ”Heitettiin unkarilaisista sellaista läppää, että ne on ihan kuin jotain vaihdokkaita ja oikeasti maahisia, jotka yrittää parhaansa mukaan esiintyä ihmisinä.” Maassa vuoden asuneena voin tukea tätä havaintoa. :–D

    Ihania kuvia ja tuttuja näkyjä! Budapest on kyllä mahtava kaupunki, toivottavasti ette pitäneet sitä liian omituisena. :–D

    Tykkää

  2. Tattis! Se oli just hyvällä tavalla omituinen, tykkäsin kyllä paljon kaikista kummallisuuksista huolimatta tai kenties just niiden takia. Lohdullista kuulla, että ensivaikutelma unkarilaisista pitää jonkun muunkin mielestä paikkaansa! :DD

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s