Kujilla, osa 2

 

Splitin kivikaduilla oli paljon kissoja. Oli lyhtypylväissä kiipeilevä kissa, kadulla tepasteleva kissa ja kasvimaata vahtiva kissa, mutta mun lemppari oli pieni musta kissa joka pönötti ”ei koiria” -alueella. Me käytiin syömässä taivaallisessa Makrovega-kasvisravintolassa ja palloiltiin hiljaisilla kulmilla, jotka olivat ihan tavallisia paikallisten asuinseutuja. Räystäässä kasvoi kaktus ja sukat oli järjestetty pituusjärjestykseen kuivumaan. Iltapäivän vaihtuessa illaksi asetuttiin muurin päälle katselemaan ohikulkijoita ja toivottiin, että se kilometritonnitolkulla mukana raahattu kitara olisi ollut siinä hetkessä mukana.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s