Kujilla, osa 1

 

Voisinkohan muuttaa tuonne, Splitin vanhaan kaupunkiin, jossa itä ja länsi kohtaavat? Vuosisatoja vanhat, kuluneet kivet jotka joku on pystyttänyt talokseen kätkevät vieläkin sisäänsä ihmisten koteja, sellaisten, jotka kuivattavat värikästä pyykkiään ikkunoidensa ulkopuolella ja kujien kattona. Taloja on korjattu uudemmilla, sileiksi hiotuilla kivillä. Oikeastaan en ennen ole edes tajunnut kivikaupunkien kauneutta huokaillessani ihastuksesta puutaloalueille. Mutta Splitissä pistaasijäätelö, kesän ensimmäinen, on kylmää, ihanaa ja halpaa, nunnat ja turistit kävelevät kaduilla, jälkimmäiset katseet ylös luotuina.

Advertisements

6 kommenttia artikkeliin ”Kujilla, osa 1

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s